EU:n toimielimet ja sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisperiaatteen mukaan tasa-arvon edistäminen kuuluu kaikille EU:n toimielimille.

EIGE – Euroopan tasa-arvoinstituutti
Päätös Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta tehtiin vuonna 2006. Liettuan Vilnassa sijaitseva instituutti avattiin virallisesti vuonna 2010. EIGE toimii muiden EU:n toimielinten tukena tasa-arvokysymyksissä ja auttaa jäsenvaltioita edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Instituutin tehtäviin kuuluu tiedon kerääminen Euroopan maiden tasa-arvotilanteesta ja tasa-arvon edistämisen hyvistä käytännöistä. Instituutti kehittää EU:n tasa-arvoindeksiä sekä ns. Pekingin indikaattoreita. Sukupuoleen perustuva väkivalta on yksi EIGEn tiedonkeruun ajankohtaisista painopistealueista.

Euroopan komissio
Euroopan komissio käyttää neuvoston valtuuttamana toimeenpanovaltaa, tekee parlamentille ja neuvostolle esityksiä uudeksi lainsäädännöksi sekä hallinnoi EU:n politiikkaa. Komissioon kuuluu jokaisesta EU:n jäsenmaasta yksi komissaari, jonka nimittää toimeensa neuvosto ja hyväksyy parlamentti. Komissaarit ajavat toiminnassaan EU:n, eivät yksittäisten valtioiden, etua.

Komission oikeusasioiden pääosastossa (DG Justice) toimii tasa-arvoasioiden yksikkö, joka käsittelee sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita.

Lisäksi Naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä neuvoa-antava komitea (perustamispäätös vuodelta 1981) seuraa tasa-arvotilannetta ja antaa lausuntoja valmisteltavista tasa-arvoasioista. Komiteassa ovat edustettuina jäsenvaltioiden lisäksi myös mm. työmarkkinajärjestöt ja European Women’s Lobby, joten komitean kokouksissa voidaan myös yleisesti jakaa tietoa ja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston (DG for Research & Innovation) Tiede yhteiskunnassa -ohjelma kiinnittää huomiota  mm. tiedeyhteisön sukupuolijakauman vinoumiin ja pyrkii edistämään sukupuolinäkökulman huomioimista tutkimuksessa. Komission vuonna 1999 perustama Helsinki-ryhmä edistää naisten asemaa tieteessä.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista käsittelevä korkean tason ryhmä (High level group on gender mainstreaming) koostuu korkean tason asiantuntijaedustajista, jotka kokoontuvat säännöllisesti komission johtamana. Ryhmän tehtävänä on ehdottaa puheenjohtajamaille, mitä tärkeitä hankkeita ne voisivat viedä eteenpäin puheenjohtajakautensa aikana. Lisäksi ryhmä osallistuu Pekingin toimintaohjelman seurantaan ja komission tasa-arvoraportin tuottamiseen.

Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti on EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten vaaleilla valitsema toimielin, joka säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa, hyväksyy neuvoston kanssa EU:n talousarvion ja valvoo komission toimintaa. Parlamentin toimikausi on viisi vuotta. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2014.

Naiset ovat Euroopan parlamentissa vähemmistönä, vaikka naisten osuus on kasvanut joka vaaleissa. Vuoden 2009 EU-vaaleissa valituista edustajista 35 % oli naisia. Suomen 13 edustajasta 8 on naisia. Parlamentin puhemiehinä, valiokuntien puheenjohtajina tai muissa johtavissa tehtävissä naisia on yhä huomattavasti vähemmän kuin miehiä.

Yksi Euroopan parlamentin 20 valiokunnasta on naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä valiokunta FEMM. Valiokunnat valmistelevat alaansa kuuluvien asioiden käsittelyä parlamentin istuntoja varten. Valiokunnat antavat myös mietintöjä komission lakiehdotuksista ja ottavat kantaa ajankohtaisiin alaansa liittyviin asioihin. FEMM on ollut aktiivinen tasa-arvoasioiden esillä pitämisessä. Sen kokoukset on katsottavissa internetissä.

Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto on EU:n tärkein päätöksentekoelin. Neuvostoa kutsutaan myös ministerineuvostoksi, koska siihen osallistuvat EU:n jäsenmaiden ministerit. Neuvosto käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Lisäksi neuvosto ohjeistaa komission toimintaa. Tasa-arvoasiat käsitellään työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvostossa ja niitä valmistelee neuvoston sosiaalityöryhmä. 

Eurooppa-neuvosto
Eurooppa-neuvosto on neljästi vuodessa kokoontuva EU:n toimielin, jonka jäseniä ovat EU-maiden ylimmät johtajat. Eurooppa-neuvosto päättää EU:n politiikan yleisistä suuntaviivoista ja painopisteistä. Eurooppa-neuvosto mm. käsittelee komission valmistelemaa vuotuista EU:n tasa-arvoraporttia.

EU:n tasa-arvosääntely

Euroopan unionin oikeus koostuu
Sopimuksista – tulevat sitoviksi, kun jäsenmaat ovat ne ratifioineet
Asetuksista – velvoittavat suoraan jäsenmaita kuten lait
Direktiiveistä – tuotava määräajassa osaksi kansallista lainsäädäntöä paikallisen parlamentin päättämällä tavalla

Perustamissopimukset
EU:n tasa-arvosääntely keskittyy pitkälti työelämään liittyviin tasa-arvokysymyksiin. Esimerkiksi vaatimus samanpalkkaisuudesta eli siitä, että samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa samansuuruista palkkaa työntekijän sukupuolesta riippumatta, on ollut yhteisön keskeinen tavoite jo yli 50 vuotta.

Vuoden 1997 Amsterdamin sopimuksessa tasa-arvon asema unionin yhteisenä tavoitteena ja periaatteena vahvistettiin. Lisäksi sopimukseen kirjattiin vaatimus sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta eli sukupuolten välisen tasa-arvon sisällyttämisestä kaikkeen unionin päätöksentekoon. Myös syrjintä sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden pohjalta kiellettiin. Amsterdamin sopimuksella vahvistettiin Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan asema jäsenvaltioita sitovina dokumentteina. Peruskirjat sisältävät varsinkin työelämän tasa-arvoon liittyviä määräyksiä ja vaatimuksen naisten erityissuojelusta raskauden vuoksi.

Vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa naisten ja miesten tasa-arvo nähdään sekä unionin tavoitteena että osana eurooppalaista arvopohjaa. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan Perusoikeuskirjan asema ja mahdollistetaan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen piiriin. Perusoikeuskirja sisältää lukuisia EU:n kansalaisten poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia, yksilö- ja kansalaisoikeuksia, jotka Lissabonin sopimuksen myötä tulevat osaksi EU:n oikeutta

Direktiivit
EU:n parlamentti ja neuvosto säätävät direktiivejä, joiden tarkoitus on yhdenmukaistaa jäsenmaiden lainsäädäntöjä ja tuoda niitä lähemmäs EU:n määrittämää standardia.

EU:n oikeus sisältää useita työelämään liittyviä tasa-arvodirektiivejä. Ensimmäinen direktiivi tällä saralla koski samapalkkaisuutta ja se säädettiin vuonna 1975 täydentämään perustamissopimuksen samapalkka-artiklaa. Ns. yleinen työelämän tasa-arvodirektiivi sääntelee muita työelämän tasa-arvokysymyksiä.

Työelämän tasa-arvon lisäksi myös sosiaaliturvaan liittyviä jäsenmaiden lainsäädäntöjä on direktiivien avulla pyritty tuomaan lähemmäs toisiaan. Vuonna 2004 hyväksytyssä tavaroiden ja palvelujen vaihdantaa koskevassa tasa-arvodirektiivissä sääntely ulotettiin myös työelämän ulkopuolelle.

Tasa-arvopolitiikan välineitä
Lainsäädännön lisäksi EU:n tasa-arvopolitiikkaa ohjaavat komission ja neuvoston hyväksymät tasa-arvo-strategiat ja poliittiset sitoumukset.

Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2010 uuden Naisten ja miesten tasa-arvostrategian 2010–2015. Strategian tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat mm. taloudelliseen tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen, päätöksentekoon, sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja tasa-arvoon EU:n ulkosuhteissa.

Eurooppa-neuvosto vahvisti vuonna 2006 Euroopan tasa-arvosopimuksen, joka sisältää EU:n tasa-arvopolitiikan painopisteet ja tarvittavat toimenpiteet. Euroopan unionin neuvosto on päivittänyt EU:n tasa-arvosopimuksen vuosiksi 2011–2020.

Euroopan komission vuonna 2010 laatiman Naisten peruskirjan tarkoituksena on osoittaa komission vahva sitoumus tasa-arvon edistämiseen. Komission uusin tasa-arvostrategia on rakennettu vastaamaan Naisten peruskirjassa määritettyjä tasa-arvopolitiikan painopistealueita. Peruskirjassa tärkeimmiksi tasa-arvon edistämisen alueiksi määritellään:

• Yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus
• Sukupuolten palkkaeron poistaminen
• Tasa-arvo poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa
• Sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettaminen
• Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen EU:n ulkosuhteissa