Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Väitöskirjahaku

Web sisällön esitys

Voit täyttää yhden tai useamman hakukentän. Jos haluat  selata kaikkia tietokannan väitöskirjoja, jätä kaikki kentät tyhjiksi ja paina "Hae". Hakutulos tulee näkyviin sivun alaosaan. Valitsemaasi hakutuloslinkkiä näpäyttämällä saat näkyviin kirjan tarkemmat tiedot ja useimmista myös yhteenvedon. Voit halutessasi vaihtaa hakutuloksen kieltä sivun yläosan kielivalikosta. Asiasanoitus puuttuu monista väitöskirjoista ja siksi asiasanahaku on osin puutteellinen.

publicationSearch
Tekijän nimiHakovirta , Mia
TyyppiVäitöskirja
NimekeYksinhuoltajien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat
Julkaisuvuosi2006
YliopistoTurun yliopisto
TiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Laitos/oppiaineSosiaalipolitiikka
JulkaisukieliSuomi
ISBN951-9450-51-3
ISSN0357-4725
KustantajaVäestöliitto
KustannuspaikkaHelsinki
Asiasanatkommodifikaatio; dekommodifikaatio; työllisyys; rekommodifikaatio; ansaitsija-hoivaajamalli; työorientaatio; yksinhuoltajaäiti; rationaalisen valinnan teoria
Linkki verkkojulkaisuun Hakovirta , Mia 2006
YhteenvetoTutkimuksessa tarkasteltiin yksinhuoltajaäitien työllisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia institutionaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä kuudessa eri hyvinvointivaltiossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Tutkielma paikantuu vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen traditioon. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui rationaalisen valinnan teorioista. Niiden avulla tarkasteltiin sekä sosiaalisen kontekstin että työssäkäyntipreferenssien merkitystä yksinhuoltajaäitien työmarkkina- ja lastenhoitovalintoihin. Teoreettisessa osassa analysoitiin myös eri maiden ansaitsija- hoivaajamalleja, sillä hyvinvointivaltioiden välillä on eroa siinä, miten paljon ja millä keinoin ne vaikuttavat työllisyysrakenteisiin.

Tutkimuksessa käytettiin useita eri aineistoja. Tämä mahdollisti ilmiön tutkimisen monesta eri näkökulmasta. Kansainvälisessä vertailuosuudessa tutkittiin International Social Survey -aineistolla ansaitsija-hoivaajamallin kannatusta ja yksinhuoltajaäitien omia työmarkkina- ja hoivapreferenssejä sekä niiden yhteyttä työmarkkinakäyttäy- tymiseen. Perhepolitiikan merkitystä yksinhuoltajaäitien työssäkäynnille analysoi- tiin luomalla perhepoliittinen indeksi. Lisäksi vertailtiin tilastojen ja Luxembourg Income Study -aineistojen avulla yksinhuoltajaäitien työllisyyden yleisyyttä, tulojen muodostumista sekä eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien köyhyyttä ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 1990 ja 2000 välillä. Yksinhuoltajaäitien työmarkkinakäyttäytymistä Suomessa tutkittiin sekä kvantitatiivisilla aineistoilla että analysoimalla laadullista haastatteluaineistoa.

Tutkimustulokset osoittivat, että kun perheessä oli pieniä lapsia, Pohjoismaissa ja USA:ssa kannatettiin yleisesti yhden tai puolentoista ansaitsijan mallia. Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhden ansaitsijan perhemalli sai eniten tukea. Nämä väestön asenteet olivat yhteydessä myös yksinhuoltajaäitien työmarkkinakäyttäytymiseen. Toisaalta yksinhuoltajaäitien preferenssit eivät olleet yhteneväisiä toteutuneen työmarkkina-aseman kanssa ja yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet työmarkkina- ja hoivavalintoihin olivat puutteelliset.

Yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet toimia omien preferenssien mukaisesti oli osaksi kiinni tutkimusmaassa toteutetusta perhepolitiikasta. Laaja-alainen perhepolitiikka ja erityisesti lasten päivähoito tukivat yksinhuoltajaäitien työllisyyttä. Toisaalta USA:ssa saavutettiin yksinhuoltajaäitien korkea työllisyysaste rajoittamalla oikeuksia sosiaali- turvaan ja pakottamalla yksinhuoltajaäidit ansiotyöhön.

Yksinhuoltajaäitien työllisyysaste oli matalampi ja työttömyysriski korkeampi kuin puolisoäideillä. Yksinhuoltajaäidit kärsivät kaikissa tutkimusmaissa edelleen köy- hyydestä. Köyhyys koetteli myös työssäkäyviä yksinhuoltajaäitejä kaikissa maissa. Korkein yksinhuoltajaäitien köyhyysaste oli 2000-luvun alussa USA:ssa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa yksinhuoltajaäitien köyhyysaste oli matala, mutta sekä Suomessa että Ruotsissa yksinhuoltajaäitien köyhyysaste nousi 1990-luvulla.

Suomessa yksinhuoltajaäitien ja erityisesti pienten lasten yksinhuoltajaäitien työl- lisyys heikentyi 1990-luvulla. 2000-luvun alussa työllisyys kääntyi nousuun, mutta oli edelleen matala verrattuna lamaa edeltäneeseen tilanteeseen. Vuonna 2002 sosi- aaliturvajärjestelmä tuotti Suomessa edelleen kannustinongelmia yksinhuoltajille. Yksinhuoltajaäitien työorientaatio oli kuitenkin voimakasta ja yksinhuoltajat halusivat käydä työssä kannustinongelmista huolimatta. Yksinhuoltajaäidit kokivat ansiotyön tärkeäksi myös muiden kuin taloudellisten seikkojen vuoksi.
Tulosta