Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Väitöskirjahaku

Web sisällön esitys

Voit täyttää yhden tai useamman hakukentän. Jos haluat  selata kaikkia tietokannan väitöskirjoja, jätä kaikki kentät tyhjiksi ja paina "Hae". Hakutulos tulee näkyviin sivun alaosaan. Valitsemaasi hakutuloslinkkiä näpäyttämällä saat näkyviin kirjan tarkemmat tiedot ja useimmista myös yhteenvedon. Voit halutessasi vaihtaa hakutuloksen kieltä sivun yläosan kielivalikosta.

Väitöskirjojen asiasanoitus perustuu Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA).  Väitöskirjatietokannan hakukentässä voi käyttää vain yhtä asiasanaa kerrallaan.

publicationSearch
Tekijän nimiYousfi, Saara
TyyppiVäitöskirja
NimekeKahden uran perheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa
Julkaisuvuosi2005
YliopistoTurun yliopisto
TiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Laitos/oppiaineMaantiede
JulkaisukieliSuomi
ISBN951-9266-83-6
ISSN0356-9659
KustantajaSiirtolaisuusinstituutti
KustannuspaikkaTurku
Asiasanat perheet; työvoiman liikkuvuus ; maassamuutto; työmarkkinat; väestömaantiede
YhteenvetoPerheen kokonaisetu ratkaisee perheissä, joissa molemmat vanhemmat luovat uraa
Kahdenuranperheiden päätöksenteossa tärkeimmäksi tekijäksi nousee perheen kokonaisetu. Kahdenuranperheet kohtaavat keskimäärin muita perheitä useammin kriittisiä päätöksenteon tilanteita puolisoiden työtehtävien asettamien tarpeiden yhteensovittamisessa, kun molempien työurat vaativat yllättävää ajallista panostusta. Toinen merkittävä pulma syntyy, kun alueellinen uudelleen sijoittuminen on uralla etenemisen edellytyksenä.

Avioliitto ja työmarkkinoille aktiivisesti osallistuminen luovatkin "väkinäismuuttajia" ja "väkinäispysyjiä", vaikka nämä usein ovatkin tyytyväisiä perheen kokonaishyvinvoinnin kannalta tehtyihin ratkaisuihin. Tilanne ei kuitenkaan ole yhteiskunnallisesti ongelmaton, sillä se johtaa usein lyhytaikaiseen ja toisinaan jopa pysyvään alityöllisyyteen.

Molemmilla puolisoilla palkitseva työ
Saara Yousfin väitöskirjatutkimus koskettaa yhä useampia perheitä nyky-Suomessa. Ajankohtaisuudestaan huolimatta kahdenuranperheitä ei juuri ole aiemmin Suomessa tutkittu. Muuttodynamiikkaa pidetään tutkimuksessa prosessina, jossa päätökset ja muutot seuraavat toisiaan koko elämän ajan, mikä tekee tutkimuksesta moniulotteisen ja haastavan. Kahdenuranperheiden pitkittäisaineisto on saatu postikyselystä, joka suoritettiin vuoden 2001 lopussa.

Kaikkiaan kahdenuranperheitä ovat pariskunnat, joissa molemmat puolisot kokevat työnsä henkilökohtaisesti palkitseviksi ja ammatilliseen kehittymiseen tähtääviksi sekä ovat työssään sitoutuneita. Tutkimuksessa keskitytään sellaisten perheiden analysointiin, joissa kummatkin puolisot ovat joko johtajia, ylimpiä virkamiehiä tai erityisasiantuntijoita.

Työ- ja asuinmahdollisuudet keskittyvät kasvukeskuksiin
Suomessa kahdenuranperheiden työ- ja asuinmahdollisuudet keskittyvät voimakkaasti kaupunkiseutujen keskuksiin sekä merkittävimpien kasvukeskusten työssäkäyntialueille. Työssäkäyntialueet koostuvat eri kuntatyypeistä, joten kahdenuranperheilläkin on vielä valittavanaan millaisilla asuinseuduilla mieluiten asuvat.

Kahdenuranperheiden suosituimpia alueita ovat urakehitysmahdollisuuksien vuoksi Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Kuopio työssäkäyntialueineen. Kahdenuranperheiden kannalta suotuisat työmahdollisuuksien kunnat ovat valtakunnallisten keskeisten kaupunkiseutujen mukaiset, sillä kuntien toiminnallinen erikoistuminen ja osaamisperusta palveluineen ovat keskeisessä asemassa suotuisten alueiden määrittelyssä. Kahdenuranperheiden alueellisessa jakaumassa näkyy myös voimakkaasti Etelä-Suomen läänin ammattirakenteen painottuminen johto- ja asiantuntijatyöhön.

Muutto mahdollista myös maaseutumaisiin kuntiin
Kahdenuranperheiden alueellisessa sijoittumisessa näkyy kuntia laajempien toiminnallisten alueiden käyttö perusalueyksikköinä. Kaupunkien läheisen maaseudun, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kunnat ovat kaupunkiseutujen keskusten ja muiden kaupunkien ympärille keskittyneitä potentiaalisia asuinalueita osana laajempia työssäkäyntialueita. Osalle kahdenuranperheistä ne pystyvät tarjoamaan myös mielekkäitä ja haastavia työtehtäviä. Naisvaltaisten ammattien kuten opettajien ja sairaanhoitajien työpaikat ovat alueellisesti muiden ammattien työpaikkoja tasaisemmin jakautuneita kuten myös julkisen hallinnon työpaikat. Tämä vaikuttaa työn etsintäalueiden suuntaamisiin sekä työn etsinnässä puolisoiden keskinäiseen priorisointiin.

Kahdenuranperheiden naisten sijoittuminen koulutustaan vastaavaan työhön muuton jälkeen uudella paikkakunnalla on keskimäärin hitaampaa kuin miehillä. Kaikkiaan muutolla on alityöllisyyttä parantava vaikutus sekä miehillä että naisilla.

Tietoa muuttovirtojen ymmärtämiseen
Ihmiset ovat aluekehityksen varsinaisia toimijoita ja koulutetun työvoiman saatavuuden merkitys kasvaa alueellisena kilpailutekijänä. Alueen arvo määrittyy yhä enemmän sen kyvystä houkutella erityisosaamista ja pätevyyttä omaavia ihmisiä alueelleen.

Jo nyt on havaittavissa työvoiman saatavuuden heikenneen alueellisesti. Tässä mielessä kahdenuranperheiden muuttodynamiikka auttaa ymmärtämään tulevia muuttovirtoja yleisemminkin. Työvoimansaantia hankaloittaa jatkossa väestön entistä korkeampi koulutusaste ja kahdenuranperheiden yleistyminen. Myöskään työpaikkojen laadullinen ja asiasisällöllinen keskittymis- ja erikoistumiskehitys ei helpota tilannetta.

Työn ja perheen yhteensovittamisen työkaluksi tulisi arvioida osa-aikatyön mahdollistamista vaihtoehtona etenkin lapsiperheille. Kahdenuranperheet ratkaisevat puolisotyöpaikkaongelmia alityöllistymällä eli ottamalla vastaan työn, joka ei vastaa osaamistaan tai pendelöimällä läheisille muille työssäkäyntialueille tai etätyöskentelemällä osan viikosta. Kahdella paikkakunnalla asuminen on harvinaista, mutta useilla perheillä on siitä kokemusta väliaikaisena alueellisen uudelleen sijoittumisen joustona.

Keskeisiä tuloksia edustavat väitöskirjan johtopäätösluvussa esitetyt perhe-, työ- ja muuttotapahtumat yhdistävä perheiden elämänvaihemalli ja perhesysteemin dynamiikan malli. Jälkimmäinen kuvaa työn ja perheen välistä aikamaantieteellistä vuorovaikutusta ja perheiden uudelleensijoittumisen dynamiikkaa.

Avainsanat: ammattiasema; elämäntilanne; aviopuolisot; perhe; työpaikat; pitkittäistutkimus; maassamuutto; työmarkkinat; työ; perheet; väestömaantiede; työvoiman liikkuvuus; pendeliliikenne; urakehitys; työssäkäynti
Tulosta