Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Väitöskirjahaku

Web sisällön esitys

Voit täyttää yhden tai useamman hakukentän. Jos haluat  selata kaikkia tietokannan väitöskirjoja, jätä kaikki kentät tyhjiksi ja paina "Hae". Hakutulos tulee näkyviin sivun alaosaan. Valitsemaasi hakutuloslinkkiä näpäyttämällä saat näkyviin kirjan tarkemmat tiedot ja useimmista myös yhteenvedon. Voit halutessasi vaihtaa hakutuloksen kieltä sivun yläosan kielivalikosta.

Väitöskirjojen asiasanoitus perustuu Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA).  Väitöskirjatietokannan hakukentässä voi käyttää vain yhtä asiasanaa kerrallaan.

publicationSearch
Tekijän nimiKokko, Sirpa
TyyppiVäitöskirja
NimekeKäsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi
Julkaisuvuosi2008
YliopistoJoensuun yliopisto
TiedekuntaKasvatustieteiden tiedekunta
Laitos/oppiaineKasvatustiede
JulkaisukieliSuomi
ISBN952-458-895-1
ISBN elektr.952-458-896-X
ISSN1795-7958
KustantajaJoensuun yliopisto
KustannuspaikkaJoensuu
Asiasanatopetus; tytöt; käsityö; kasvatustiede; tekstiilityö; peruskoulu
Linkki verkkojulkaisuun Kokko, Sirpa 2008
YhteenvetoTässä työssä tutkitaan käsitöiden ja sukupuolen kietoutumista yhteen siten, kuin se näyttäytyy luokanopettajaksi opiskelevien naisten kertomissa muistois- sa ja kokemuksissa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat sukupuolittuneet käsityöt: myös peruskoulun käsityönopetus on eriytynyt sukupuolittuneesti tekniseen työhön ja tekstiilityöhön. Tekstiilityönopetus feminiinisenä toiminta-alueena muodostaa erityisen ympäristön tyttöjä naisiksi kasvattavissa prosesseissa. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten tyttöjä kasvatetaan naisiksi peruskoulun käsityönopetuksessa ja siinä erityisesti tekstiilityössä? Tutkimusaineistoa tuotettiin luokanopettajaksi opiskelevien naisten keskuu- dessa. Vuonna 2001 aineistoa tuotettiin muistelutyöryhmässä, johon osallistui tutkijan lisäksi kahdeksan luokanopettajaksi opiskelevaa naista. Vuonna 2004 tuotettiin kirjoitettuja teemallisia käsityöelämäkertoja (N=72).

Tytöille luotuihin naiseuden ihanteisiin on kuulunut taitavuus tekstiili- töissä. Kulttuurisesti erityistä suomalaista naiseutta rakennetaan tekstiilitöitä tehden sekä itse valmistettujen tekstiilituotteiden avulla. Tyttöjä on kasva- tettu käsitöiden avulla naisiksi siten, että heille on opetettu naisten töitä ja taitoja naisten kesken. Tekstiilityötaitoja käytetään eräänlaisena naiseuden mittana. Tytöille on muodostunut kuva sekä omista käsityötaidoistaan että niihin liittyvästä naiseudestaan samastumisten ja erontekojen kautta tekstii- lityönopetuksessa ja perheissä. Tekstiilityön tyttöryhmät ovat muodostaneet muusta koulutyöstä poikkeavan erityisen fyysisen ja sosiaalisen tilan nai- seuden muotoutumiselle. Tekstiilityönopetuksen tiloissa on yhtäältä vahvis- tettu erilaisten tyttöjen keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistä naiseutta, toisaalta niissä on rakennettu hierarkkisia feminiinisyyksien eroja tyttöjen kesken. Tekstiilityön tunneilla on ylläpidetty naisten käsitöiden sosiaalisen kanssakäymisen perinnettä.

Tytöt käyvät neuvotteluja heitä tekstiilitöiden pariin ohjaavien prosessien keskellä: tekstiilityönopetuksen sisällöt, opetuskäytännöt, opetuksen ilmapiiri sekä fyysisen ja sosiaalisen tilan käyttö oppitunneilla ovat yhteydessä siihen, millainen suhde heille muodostuu tekstiilitöihin feminiinisenä toiminta-alu- eena. Tyttöjen itsemäärittelyä sekä vaikutusvaltaa tukevat opetuskäytännöt ovat tuoneet voimistumisen mahdollisuuksia ja johtaneet tekstiilitöiden arvostamiseen ja hyväksymiseen heidän sukupuolensa toiminta-alueena. Fyysisen ja sosiaalisen tilan käyttöä sekä työskentelyä rajoittavat ja kontrol- loivat opetuskäytännöt ovat ohjanneet tyttöjä sopeutumaan institutionaalisen vallan alle. Ulkokohtainen sopeutuminen on kätkenyt alleen kriittisyyttä sekä tyytymättömyyttä, minkä seurauksena tekstiilitöiden merkitys ja arvo on voitu kieltää tai kyseenalaistaa. Toimiessaan peruskoulun erillisillä käsityöalueilla tyttöjen ja poiki- en sukupuoli muotoutuu toiminnallisella tasolla elettynä sukupuolierona. Virallisella tasolla sukupuolineutraalin peruskoulun käsityönopetuksen sukupuolittuneisuutta ylläpitävät käytännöt ja mekanismit kuuluvat niihin sukupuolijärjestelmää uusintaviin ja jatkaviin prosesseihin, joiden kautta rakennetaan ja pidetään yllä sukupuolten välistä dikotomista ja hierarkkista työnjakoa yhteiskunnassa. Vaikka käsitöiden sukupuolittuneet traditiot muun- tuvat ja joustavat, niitä pidetään yllä monien käytäntöjen ja mekanismien avulla yhteiskunnan muutoksista huolimatta. Käsitöiden sukupuolittunut työnjako hyväksytään sukupuolisopimuksen luonteisesti, mutta sen suhteen käydään myös neuvotteluja.

Tekstiilityön ja teknisen työn opetuksen tiloihin ja opetuksessa valmis- tettaviin tuotteisiin kiinnitetään kulttuurisesti ja sosiaalisesti konstruoituja sukupuolistuneita merkityksiä. Tekstiilityönopetus saa feminiiniselle toiminta- alueelle sekä kodin yksityisyyteen, perheenemännyyteen ja äitiyteen kuuluvia leimoja. Teknisen työn opetukseen kiinnitetään mielikuvia maskuliinisuudesta. Symbolisella tasolla tapahtuvat muutokset käsitöiden sukupuolistuneisuu- dessa laajentavat yksilöiden toimintamahdollisuuksia sekä kulttuurissa että yhteiskunnan virallisessa kasvatusinstituutiossa peruskoulussa.
Tulosta