Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Väitöskirjahaku

Web sisällön esitys

Voit täyttää yhden tai useamman hakukentän. Jos haluat  selata kaikkia tietokannan väitöskirjoja, jätä kaikki kentät tyhjiksi ja paina "Hae". Hakutulos tulee näkyviin sivun alaosaan. Valitsemaasi hakutuloslinkkiä näpäyttämällä saat näkyviin kirjan tarkemmat tiedot ja useimmista myös yhteenvedon. Voit halutessasi vaihtaa hakutuloksen kieltä sivun yläosan kielivalikosta. Asiasanoitus puuttuu monista väitöskirjoista ja siksi asiasanahaku on osin puutteellinen.

publicationSearch
Tekijän nimiUotinen, Johanna
TyyppiVäitöskirja
NimekeMerkillinen kone. Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus
Julkaisuvuosi2005
YliopistoJoensuun yliopisto
Laitos/oppiainePerinteentutkimus
JulkaisukieliSuomi
ISBN952-458-653-3
ISSN0781-0369
KustantajaJoensuun yliopisto
KustannuspaikkaJoensuu
YhteenvetoSuomesta tehtiin 1990-luvulla tietoyhteiskuntien ykköstä, jossa informaatioteknologia kuuluu kaikille ja kaikki sitä myös käyttävät. Tämän tuotetun kuvan taakse kätkeytyvät tavallisten ihmisten moninaiset kokemukset tietoyhteiskunnasta ja informaatioteknologiasta. Nämä kokemukset ja käsitykset on usein ohitettu niin tutkimuksissa kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissakin. Johanna Uotisen perinteentutkimuksen oppialaan kuuluva väitöstutkimus Merkillinen kone nostaa esille tämän tietoyhteiskunnan piiloon jäävän ruohonjuuritason, pohjoiskarjalaisten ihmisten kokemukset, käsitykset ja kertomukset tietoyhteiskunnasta sekä informaatioteknologiasta. Tutkimuksessa kuvataan, miten ihmiset tekevät informaatioteknologiasta itselleen sopivaa, kuinka tietokone kesytetään.

Väitöskirjassa kehitetään teknologian kulttuurisen tutkimuksen lähestymistapoja ja menetelmiä. Siinä pohditaan, miten tutkia teknologiaa kulttuurintutkimuksen näkökulmista, sen teoreettis-metodologisin välinein. Samalla rakennetaan teoreettista ymmärrystä niistä kulttuurisista prosesseista ja keinoista, joiden avulla ihmiset merkityksellistävät informaatioteknologiaa omassa arjessaan.

Tutkimus edustaa Suomessa uutta monitieteistä ja tieteidenvälistä teknologian kulttuurista tutkimusta. Se perustuu muun muassa kulttuurin- ja perinteentutkimuksen, kulttuuriantropologian, naistutkimuksen sekä teknologian yhteiskunnallisen tutkimuksen näkökulmiin ja menetelmiin. Muodoltaan Merkillinen kone on artikkeliväitöskirja: se sisältää yhteenvedon lisäksi kuusi aiemmin julkaistua artikkelia.

Tutkimuksen taustalla on Pohjois-Karjalassa vuosina 1998–2004 tehty laajuudessaan ja moni-puolisuudessaan ainutlaatuinen etnografinen kenttätyö. Keskeisimpiä kerätyistä aineistoista ovat pohjoiskarjalaisten kirjoittamat tietokone-elämäkerrat, Kantti-tietoyhteiskuntakehityshankkeeseen osallistuneiden naisten laajat haastattelusarjat sekä Joensuun Kansalaistalon ja sen Nettikahvilan toimijoiden ja kävijöiden haastattelut sekä kävijäkysely.

Väitöskirja kokonaisuudessaan tuottaa kuvaa siitä, miten informaatioteknologiaa merkityksellis-tetään erilaisissa kulttuurisissa prosesseissa ja millaisia nämä prosessit ovat. Pohjoiskarjalaiset ihmiset merkityksellistävät ja kesyttävät informaatioteknologiaa hyvin eri tavoin. He kehittävät erilaisia keinoja pärjätä tietoyhteiskunnassa, käyvät neuvotteluja tietoyhteiskunnan asettamien vaateiden kanssa ja samalla perustelevat ja selittävät omia valintojaan. Merkityksellistämisen lopputulokset riippuvat kulloisestakin hetkestä, ne ovat yhtä moninaisia kuin ihmisten arkinen elämäkin on. Tilanteesta riippuen informaatioteknologian kesyttäminen voikin tarkoittaa paitsi sen käyttöön ottamista, myös sen hylkäämistä.
br> Merkityksellistämistä yhdistää kolme yleistä piirrettä. Ensinnäkin se on konstruktiivista ihmisten välistä aktiivista toimintaa, jossa ihmiset tuottavat merkityksiä konkreeteissa, jokapäiväisissä toimissaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten sekä sosiaalisten ja kulttuuristen järjestyksien kanssa. Toiseksi merkityksellistäminen on artikulatiivista. Merkityksiä rakennetaan liittämällä erilaisia asioita, ilmiöitä ja aiempia merkityksiä toisiinsa. Näin tuotetut liitokset, uudet merkityk-set eivät kuitenkaan ole pysyviä, vaan ne purkautuvat ja muuttuvat tilanteiden vaihtuessa. Niinpä merkityksellistäminen on kolmanneksi kontekstisidonnaista. Ihmiset merkityksellistävät kohtaamiaan asioita ja ilmiöitä tietyssä ajassa, paikassa ja tilanteessa kulloistenkin sosiaalisten ja kulttuuristen käytäntöjen ohjaamina. Käytännössä informaatioteknologian (ja kaikkien muiden asioiden ja ilmiöiden) merkityksellistäminen tapahtuu kertomalla siitä itselle ja muille. Kohdatut uudet asiat ja ilmiöt tehdään tutuiksi ja ymmärrettäviksi liittämällä ne kertomalla osaksi ennestään tuttua ja tunnettua.

Merkityksellistäminen tapahtuu aina yhteydessä johonkin, joistain näkökulmista tai lähtökohdista käsin. Niinpä väitöskirjan kuudessa osa-artikkelissa pohditaan ensinnäkin informaatioteknologi-an merkityksellistämisen suhdetta tiettyyn paikkaan, jossa teknologiaa kohdataan ja käytetään. Toiseksi tarkastellaan informaatioteknologian suhdetta sukupuoleen – miten sukupuolta ja informaatioteknologiaa tuotetaan ja merkityksellistetään yhteenkietoutuneina ilmiöinä. Kolmanneksi seurataan minkälaisena tietotekninen asiantuntijuus ihmisille näyttäytyy ja miten se vaikuttaa heidän oman tietoteknisen asiantuntijuudensa tavoitteluun ja siitä käytyihin merkityksellistäviin neuvotteluihin. Ja neljänneksi katsotaan kuinka kertomisen eri muodoilla, tavoilla ja keinoilla tuotetaan merkityksiä ja minkälaisia yleisiä tietoyhteiskuntaa ja informaatioteknologiaa kuvaavia ja merkityksellistäviä rakenteita ihmisten kertomuksista on löydettävissä. Niinpä esimerkiksi tietokonekaupassa on syytä osata käyttää asiantuntijan sanastoa, tietynlaista mieheyttä voi rakentaa hallitsemalla informaatioteknologian suvereenisti jo teini-iässä, syrjäkylälle ei saa laajakaistaa edes rahalla ja infromaatioteknologiasta kerrotaan suhteessa tietoyhteiskuntapuheen kuvaamaan ideaaliin.

Informaatioteknologian (ja kaikki muukin) merkityksellistäminen tapahtuu monimuotoisissa ja -mutkaisissa kulttuurisissa ja sosiaalisissa prosesseissa. Tutkimuksessa on pohdittu näitä proses-seja eri asentoihin kääntyvien käsitteiden avulla ja näin tuotettu monivalotteista kuvaa informaa-tioteknologian merkityksellistämisestä niin tietoyhteiskunta(puheen), arjen, teknologisten tekstuaalisuuksien kuin erilaisten kulttuuristen merkityksellistämisen keinojen ja välineidenkin avulla. Näin syntynyttä ymmärrystä on työn osa-artikkeleissa valotettu osana sukupuolen, paikan, asiantuntijuuden ja kertomisen konkretioita. Informaatioteknologian kulttuurinen merkityksellis-täminen näyttäytyy monien erilaisten tasojen ja näkökulmien yhteennivoutumana, siitä ei voi rakentaa täydellistä kuvaa. Koska etnografinen tieto on aina osittaista, tulkinnallista ja hetkellistä, tässäkin tutkimuksessa on nähtävillä pikaisia välähdyksiä asioiden tiloista tietyssä paikassa, hetkessä ja tilanteessa.
Tulosta