Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Väitöskirjahaku

Web sisällön esitys

Voit täyttää yhden tai useamman hakukentän. Jos haluat  selata kaikkia tietokannan väitöskirjoja, jätä kaikki kentät tyhjiksi ja paina "Hae". Hakutulos tulee näkyviin sivun alaosaan. Valitsemaasi hakutuloslinkkiä näpäyttämällä saat näkyviin kirjan tarkemmat tiedot ja useimmista myös yhteenvedon. Voit halutessasi vaihtaa hakutuloksen kieltä sivun yläosan kielivalikosta. Asiasanoitus puuttuu monista väitöskirjoista ja siksi asiasanahaku on osin puutteellinen.

publicationSearch
Tekijän nimiNikula, Minna
TyyppiVäitöskirja
NimekeYoung Men’s Sexual Behaviour in Finland and Estonia : Opportunities for prevention of sexually transmitted infections
Julkaisuvuosi2010
YliopistoHelsingin yliopisto
TiedekuntaLääketieteellinen tiedekunta
JulkaisukieliEnglanti
ISBN978-952-245-184-2
ISBN elektr.978-952-245-185-9
ISSN1798-0054
ISSN elektr.1798-0062
KustantajaNational Institute for Health and Welfare
KustannuspaikkaHelsinki
Asiasanatkansanterveys; miehet; alkoholi; Suomi; naiset; tupakointi; Viro; seksuaalinen riskikäyttäytyminen; riskitekijät; huumeet; Sukupuolitaudit; epidemiologia
Linkki verkkojulkaisuun Nikula, Minna 2010
YhteenvetoNuorten miesten seksuaalikäyttäytyminen Suomessa ja Virossa

Tausta ja tavoitteet. Sukupuoliteitse tarttuvien infektiotautien (STI) ilmaantuvuus on useimmissa EU maissa tasaisesti lisääntynyt, ja uusien HIV diagnoosien määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1999 jälkeen. Vaikka eri sukupuolitaudit eroavat toisistaan kliinisten ominaisuuksiensa, ennusteensa ja tarttuvuutensa suhteen, yhteistä niiden kaikkien leviämiselle on yksi tekijä − ihmisen käyttäytyminen.

Sukupuolitautien ilmaantuvuus määräytyy biologisten, epidemiologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tautien aikaisen toteamisen ja tehokkaan hoidon lisäksi muu välitön tekijä, joka vaikuttaa STI:n ilmaantuvuuteen, on väestön seksuaalikäyttäytyminen, erityisesti seksipartnerien ja suojaamattomien yhdyntöjen määrä. Seksuaalikäyttäytymisen, sen aikatrendien ja sitä määrittävien sosiodemografisten tekijöiden ja muiden käyttäytymistekijöiden tutkiminen lisää ymmärrystä siitä miten STI:t jakautuvat väestön keskuudessa ja mitkä tekijät vaikuttavat tautien taustalla. Lisäksi seksitautien ja -käyttäytymistrendien tarkastelu ottaen huomioon yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi kasvava maahanmuutto, sukupuolten väliset suhteet ja globalisaation arvoja ja uskomuksia muovaavat vaikutukset, auttavat ymmärtämään ja ennakoimaan STI:n epidemiologiaan liittyviä tulevaisuuden haasteista. Tautien ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden tarkastelu yhdessä seksuaalikäyttäytymistrendien kanssa voi ohjata ennaltaehkäisevien kansanterveydellisten toimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä, itseraportoiduista sukupuolitaudeista ja näihin vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä, sekä nuorten miesten päihteidenkäytön ja seksuaali- sen riskikäyttäytymisen yhteydestä Suomessa ja Virossa. Tuloksia tarkastellaan STI epidemiologisessa yhteydessä ja niiden mahdollisia kansanterveydellisiä vaikutuksia pohditaan ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Menetelmät. Tutkimusaineisto perustui kolmeen poikittaiseen väestökyselyyn, jotka tehtiin Suomessa ja Virossa 1998–2005. Suomessa seksuaalikäyttäytymistä ja -terveyttä oli tiedusteltu kahdessa kyselyssä, jotka olivat Terveys 2000 − nuorten aikuisten terveyskysely ja armeijan alokkaille suunnattu terveyskäyttäytymis-/elämäntapakysely. Tutkimusyhteistyön puitteissa samoja kysymyksiä voitiin liittää Viron toiseen HIV /AIDS kyselyyn, joka oli suunnattu nuorille aikuisille. Tiedonhan- kinta perustui postitse palautettuun vapaaehtoiseen monivalintakyselyyn, jonka tulokset käsiteltiin anonyymisti.

Tulokset. Suomessa sukupuoleen liittyviä eroja seksuaalikäyttäytymisessä oli havaittavissa nuorimmassa ikäluokassa (18−19-vuotiaat), mutta erot olivat tasoittuneet 20−24-vuotiailla ja lähes hävinneet 25−29-vuotiaiden ikäluokassa. Siviilisääty oli tärkein sosiodemografinen seksuaalikäyttäytymistä määrittävä tekijä sekä miehillä että naisilla. Yleisesti ottaen naimattomilla oli ilmoituksensa mukaan useampia seksipartnereita ja he käyttivät useammin kondomia kuin naimissa tai avoliitossa olevat. Tämä trendi oli selkeämpi naisilla kuin miehillä. Kuitenkin yhtä suuri osa (15%) miehistä ja naisista, joilla oli ollut satunnaisia seksikumppaneita, oli naimisissa tai avoliitossa. Armeijan terveyskäyttäytymiskyselyn mukaan nuorten suomalaismiesten seksuaalisen riskikäyttäytymisen taso ei merkittävästi muuttunut vuosien 1998−2005 aikana. Noin 30 prosentilla nuorista miehistä oli ollut yli viisi seksipartneria elämänsä aikana, 20 prosentilla vähintään kolme seksipartneria viimeisen vuoden aikana ja noin puolet miehistä ei ollut käyttänyt kondomia viimeisessä yhdynnässä. Ilmoituksensa mukaan noin 10%:lla miehistä käyttäytymiseen liittyi useita riskitekijöitä; heillä oli ollut vähintään kolme seksikumppania viimeisen vuoden aikana ja viimeisin yhdyntä oli ollut suojaamaton.

Kun yhtäläisyyksiä ja eroja sukupuolikäyttäytymisen ja sosiodemografisten taustatekijöiden suhteen tarkasteltiin Suomessa ja Virossa, Suomessa seksuaalikäyttäytyminen erosi selkeämmin eri sosiodemografisissa ryhmissä kuin Virossa. Yleisesti ottaen seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja sukupuolitaudit olivat yhteydessä alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä Suomessa että Virossa. Tämä ilmiö oli havaittavissa selkeämmin päihteiden suhteessa seksipartnerien määrään kuin suo- jaamattomaan yhdyntään tai seksitauteihin. Suomessa alkoholin käyttö suhteessa huumeiden käyttöön ennusti vahvemmin seksuaalista riskikäyttäytymistä ja sukupuolitauteja, kuin Virossa, missä huumeet olivat vahvempi ennuste riskikäyttäyty- miselle.

Johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset korostavat riskiseksin ennaltaehkäisyn tarpeellisuutta ja erityisesti riskikäyttäytymisen ja päihteiden käytön yhdistävien strategioiden tärkeyttä. Seksuaalikäyttäytymisen trendien seuranta tulisi olla osana aikuisväestölle suunnattua terveyskäyttäytymistutkimusta, sekä valtaväestö että riskiryhmät mukaan lukien.
Tulosta