Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Koulutus

Web sisällön esitys

Sukupuoli vaikuttaa koulunkäyntiin ja ammatinvalintaan. Koulutusta koskevan tasa-arvopolitiikan tavoitteena on, että kasvatus ja koulutus tukisivat oppilaiden koulu- ja opiskelumenestystä sukupuolesta riippumatta. Myös sukupuolen mukaan eriytynyttä koulutusalan valintaa eli niin sanottua segregaatiota halutaan vähentää. Tasa-arvotavoitteet yltävät aina päivähoidon varhaiskasvatuksesta korkeakoulumaailmaan.

Koulutusta ja sukupuolta koskevaan tietoon voi perehtyä seuraavien alaotsikoiden kautta:
Koulutustaso ja -valinnat
Varhaiskasvatus
Koulutyö ja -kokemukset
Opettajuus
Korkeakoulutus ja tutkimus
 

Laki edellyttää sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa

Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Lain 5 § edellyttää, että viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen ja oppiaineiston pitää tukea tämän toteutumista.

Tasa-arvolain 6 b § määrittää, että oppilaitosten on laadittava henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman pitää sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi.

Vaatimus toiminnallisesta tasa-arvosuunnitelmasta ei koske perusopetusta. Jos perusopetusta antavassa oppilaitoksessa työskentelee vähintään 30 työntekijää, on kuitenkin tehtävä tasa-arvolain 6 a § vaatima henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma.

Tasa-arvolain mukaan on myös kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Erityistä huomiota vaatii myös seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen.

Perusopetuslain 2 § toteaa, että opetuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat lait käsittelevät tasa-arvoa yleisellä tasolla ilman erityisiä viittauksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta edellyttää 4 §:ssään, että opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tämä syrjintäkielto koskee myös koulutusta. 
 

Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun avuksi

Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta. Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan [PDF] antaa lähtökohtia ja ideoita tasa-arvotyöhön lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Opetushallitus 2008.

Tasa-arvosuunnitelmien seuranta. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu [PDF] on ensimmäinen perusselvitys oppilaitosten tasa-arvosuunnittelusta, ja se kattaa myös henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnittelun. Raportti perustuu kyselyyn, jonka Opetushallitus teki syksyllä 2009 tasa-arvosuunnittelun etenemisestä oppilaitoksissa. Opetushallitus 2010


Tutkimus- ja koulutushankkeita

Sukupuolitietoisuutta koulutuksen alalle ovat  tuoneet tutkimus- ja kehittämishankkeet ja tutkijaverkostot. Niissä on tuotettu tietoa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

TASUKO- Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa TASUKO- hankkeen (2008-2011) tarkoituksena on edistää tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta koskevaa kehittämistyötä kaikissa opettajankoulutusta antavissa yliopistoissa.

SUKO - Sukupuolitietoinen koulutus, tutkimus- ja kehittämishanke (Helsingin yliopisto alk. 2007) Hankkeessa tavoitellaan koulutusta, jossa rakentuisi sukupuoli- ja erotietoista asiantuntijuutta yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

From Violence to Caring – Väkivallasta välittämiseen 2007-2011 (Oulun yliopisto 2007-2011) Tutkimus- ja kehityshanke analysoi sukupuolen ja väkivallan suhdetta koulumaailmassa. Tavoitteena on kehittää sukupuolisensitiivistä väkivallattomuuteen tähtäävää pedagogiikkaa.

Tasa-arvokasvatuksen kehittäminen päiväkodeissa (Naisunioni 2010-2011) Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hankkeen tavoitteena oli tuoda sukupuolisensitiivisyyttä varhaiskasvatukseen. Päiväkotien arjen dokumentointi ja kehittämispalaverit henkilökunnan kanssa  olivat keskeinen osa toimintaa.

Pohjoisen pojat koulussa (Lapin yliopisto 2008-2010) Hankkeessa on pyritty sukupuolten välisen ja alueellisen tasa-arvon edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa Pohjoisen haja-asutusalueiden poikien koulunkäyntiin liittyviä tekijöitä ja ongelmakohtia sekä kehittää poikien oppimista tukevia pedagogisia malleja.

Chances – Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettu hanke (2005-2006), jonka puitteissa tuotettiin materiaalia oppilaanohjauksen kehittämiseksi. (Opetushallitus)


Tutkimusverkostoja

KUFE - Kulttuurisen ja feministisen kasvatustutkimuksen ryhmä (Helsingin yliopisto) KUFE sijoittuu pääosin Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen painopistealueelle "Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri" Se rakentuu Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston tukemien tutkimusprojektien ympärille.

Koukero – monitieteinen ja itsenäinen tutkijoiden yhteistyöryhmä. Se tarkastelee, miten normaali ja  erilainen määrittyvät koulutuksessa ja kasvatuksessa ja miten ihmisten toimijuus ilmenee erontekojen ja yhteisyyden rakentamisessa. Verkoston tausta perustuu kasvatuksen ja sukupuolen tutkimukselle.

NERA Gender and Education network on pohjoismaisen kasvatustieteellisen yhdistyksen  NERA:n alainen sukupuoleen ja koulutukseen keskittynyt verkosto.

GEA Gender and Education Association on eurooppalainen seura, joka järjestää konferensseja ja koulutusta. Seura julkaisee tieteellistä aikakauslehteä Gender and Education.


Yleisteoksia koulutuksesta ja sukupuolesta

Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa (Ojala, Palmu, Saarinen, 2009, Vastapaino)

Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli (Tolonen 2008, Vastapaino) Kirjassa pohditaan muun muassa yhteiskuntaluokan, koulutuksen ja sukupuolen suhteita.

Kasvatus-lehti 2/2007 teemanumero koulutuksesta ja sukupuolesta – pääkirjoitus ja artikkelien abstraktit luettavissa.

Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä. Erontekoja ja yhdessä tekemistä. Reetta Mietola, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen & Tarja Palmu (toim.) 2005. Kasvatusalan tutkimuksia 22. Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Turku.

Sukupuoli koulussa. Yhteenveto oppilaiden sukupuolta käsittelevistä tutkimuksista ja muusta kirjallisuudesta. (Meri Ruusunen, Opetushallitus 2005)

Web sisällön esitys

Koulutustilastoja

15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2010, taulukko (Tilastokeskus)
Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusalan ja -asteen mukaan 2010, taulukko ja kuvio (Tilastokeskus)

Lukiokoulutuksen opiskelijat 1999-2008, taulukko (Tilastokeskus)
Ylioppilastutkinnot 1990-2008, taulukko (Tilastokeskus)
Lukiokoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet 2010, taulukko (Tilastokeskus)
Ylioppilastutkinto 2010, tilastotietoja (Ylioppilastutkintolautakunta)

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat koulutusaloittain 2010, taulukko (Tilastokeskus)
Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet 2010, taulukko (Tilastokeskus)

Yliopistojen opiskelijat vuosina 1985-2008, taulukko (Tilastokeskus)
Yliopistojen uudet opiskelijat ja opiskelijat yhteensä opintoaloittain 2007, taulukko (Tilastokeskus)
Yliopistojen uudet opiskelijat ja opiskelijat yliopistoittain 2010, taulukko (Tilastokeskus)
Yliopistotutkinnon suorittaneet 2010, taulukko (Tilastokeskus)
Korkeakoulut 2011, tilastotietoja yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksesta (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

KOTA online -palvelussa on yliopisto- ja koulutusalakohtaisia, sukupuolen mukaan jaoteltuja tilastotietoja vuosilta 1981-2009.

Vipunen on opetushallinnon uusi raportointipalvelu, jossa on ensi vaiheessa tutkinto- ja opiskelijatilastoja yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Myöhemmin Vipunen tulee tarjoamaan tilastotietoa myös muilta koulutusasteilta.

Koulutusastekäsitteiden määritelmät (Tilastokeskus)
Web sisällön esitys

Minna.fi-artikkeleita koulutuksesta

Uudessa kirjassa liki 50 alan asiantuntijaa kertoo havaintojaan siitä, miten sukupuolinäkökulma toteutuu opettajankoulutuksessa sekä opettajuuteen ja kouluun liittyvässä tutkimuksessa. Lue lisää: Opettajille lisää tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta

 
 

Suomessa edelleen uskotaan, että sukupuolten tasa-arvo on saavutettu, joten sen eteen ei nähdä vaivaa kouluissa ja opettajien koulutuksessa, arvioi professori Elina Lahelma konferenssissa ”Nordic Challenges, Future Possibilities” 9.3.2011. Lue lisää: Pohjoismaisia näkemyksiä sukupuolesta ja tasa-arvosta koulumaailmassa

 

Ainevalinnat ja opiskelualat ovat Suomessa edelleen sukupuolisidonnaisia. Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa on toimenpide-ehdotuksia, joilla segregaatiota voidaan vähentää koulutuksessa ja opetuksessa. Lue lisää: Tytöille ja pojille toivotaan uusia koulutus- ja uravalintoja

 

Perusopetuksen oppimateriaaleja tarkastelevassa selvityksessä on tutkittu äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja oppilaanohjauksen oppikirjoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Miessukupuoli on enemmän esillä kaikissa tutkituissa materiaaleissa sekä tekstien että kuvitusten osalta. Lue lisää: Miessukupuoli hallitsee oppimateriaaleissa

Web sisällön esitys

Väitöskirjoja Minnan tietokannassa

Väitöskirjatietopankista löytyy viimeaikaisia väitöskirjoja koulutukseen, sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyen, kun laitat hakuun asiasanaksi esimerkiksi koulu, koulutus, kasvatus tai opiskelu.