|
|
Web sisällön esitys Perhetilastoissa ei radikaaleja muutoksia 2000-luvulla
JulkaisujaUlla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.)(2010): Miten sosiaaliturva määrittelee perheen? Saako avoleski eläkettä? Kuka perheeseen tuo rahat ja kuka päättää niiden käytöstä? Miten käy lasten ja lähivanhemman taloudelle, kun perhe hajoaa? Entä mitä tapahtuu huostaanotetuille lapsille ja heidän vanhemmilleen? Perhepiirissä -julkaisu vastaa näihin kysymyksiin unohtamatta sukupuolinäkökulmaa. Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen & Salme Ahlström (toim.) (2009): Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 kokoaa yhteen ajan tasalla olevaa tietoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja elinoloista. Kirjassa tarkastellaan lapsiperheiden yleistä hyvinvointia ja erityistilanteita elämänkaaren eri vaiheissa sekä arvioidaan lasten ja perheiden palveluiden tilaa. Kirja nostaa esille lapsiperheiden hyvinvoinnin peruskysymyksiä. Sen teemoja ovat muun muassa syntyvyys, vanhemmuus, parisuhde, toimeentulo, päihteet sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Huomiota kiinnitetään myös muita haavoittuvampien ryhmien, kuten yksinhuoltajien, monikkoperheiden, sateenkaariperheiden ja maahanmuuttajien, tarpeisiin.
Vuonna 1998 kerättyyn aineistoon perustuva tutkimus suomalaisten pariskuntien kotitöiden jaosta ja kotitöiden jaon yhteydestä palkkatyöhön, koulutukseen, elämäntilanteeseen ja asenteisiin. Kerätty aineisto huomioi sekä perinteiset ”naisten työt” kuten pyykinpesun ja tiskaamisen, sekä perinteiset ”miesten työt” kuten pihatyöt ja auton huollon. Julkaisussa tarkastellaan myös kotitöiden kansainvälisiä selitysmalleja. Väestöliiton perhebarometritPerhebarometri 2012: Perhebarometri 2011: Perhebarometri 2010: Perhebarometri 2009: Perhebarometri 2008: Perhebarometri 2007: Perhebarometri 2005: SateenkaariperheetSateenkaariperheiksi sanotaan usein sellaisia lapsiperheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Nämä ovat esimerkiksi naisparin tai miesparin perheitä, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheitä sekä perheitä, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Kuitenkin myös tavanomaisen muotoinen heteroparin perhe voi olla sateenkaariperhe, jos vanhemmat tai toinen heistä on biseksuaali tai trans-ihminen, tai ei halua määritellä itseään perinteisillä sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla sanoilla. Kysymys on kirjavasta joukosta perhemuotoja ja -tilanteita. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin. Paula Kuosmanen & Juha Jämsä (2007):
Sateenkaariyhteisöt ry:n ylläpitämän ranneliike.net-sivuston perhe-elämäosastossa lisää linkkejä sähköisiin julkaisuihin ja opinnäytteisiin tästä
Web sisällön esitys Väestö- ja perhetilastojaSynnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet, tilastosivu (Stakes/THL) |
Web sisällön esitys ”Isyys on kultalautasella tarjottu mahdollisuus”
Web sisällön esitys Väitöskirjoja Minnan tietokannassaAalto, Ilana (2012) Isyyden aika: historia, sukupuoli ja valta 1990-luvun isyyskeskusteluissa Kivelä, Päivi (2012) Oman paikan taju. Keski-ikäiset perheenäidit paikallisilla kentillä Kanckos, Lise (2012) Barnets bästa i politikens främsta rum. Finlands riksdags debatt om assisterad befruktning Autto, Janne (2012) Päivähoitopolitiikka kamppailuna hyvinvointivaltiosta. Kentät, subjektiasemat ja oikeutukset Leppo, Anna (2012) Precarious Pregnancies: Alcohol, drugs and the regulation of risks Murtorinne-Lahtinen, Minna (2011) Äitipuolen identiteetin rakentaminen uusperheessä Törmä, Tiina (2011) Juovasta äidistä raittiiksi äidiksi – Alkoholismista toipumisen prosessi äitien kertomana Pirskanen, Henna (2011) Alkoholi, isyys ja valta. Ongelmajuovat isät miesten elämäntarinoissa Niemistö, Charlotta (2011) Work/Family Reconciliation: Corporate Management, Family Policies, and Gender Equality in the Finnish Context Ylikännö, Mirja (2011) Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa? Tutkimuksia ajankäytöstä eri elämäntilanteissa Patosalmi, Mervi (2011) The Politics and Policies of Reproductive Agency, Kosonen, Tuomas (2011) Encouragement and discouragement : Essays on taxation and government expenditure Broberg, Mari (2010) Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi Oinas, Tomi (2010) Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä Janhonen-Abruquah, Hille (2010) Gone with the Wind? : Immigrant Women and Transnational Everyday Life in Finland Nivalainen, Satu (2010) Essays on Family Migration and Geographical Mobility in Finland Oinas, Tomi (2010) Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä Pääkkönen, Hannu (2010) Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä Repo, Katja (2009) Lapsiperheiden arki. Näkökulmina raha, työ ja lastenhoito Yesilova Katja (2009) Ydinperheen politiikka Autonen-Vaaraniemi Leena (2009) Eronneiden miesten kodit ja kotikäytännöt Krok Suvi (2009) Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä - yksinhuoltajia marginaalissa Mäkinen Arja (2008): Hakovirta Mia (2007) Yksinhuoltajien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat Berg Kristiina (2007) Äitiys kulttuurisina odotuksina Sutinen Päivi (2005) Vanhempana ja aikuisena uusperheessä Yousfi, Saara (2005) Kahden uran perheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa Nousiainen Kirsi (2004) Lapsistaan erillään asuvat äidit. Äitiysidentiteetin rakentamisen tiloja Oinonen Eriikka (2004) Finnish and Spanish Families in Converging Europe Hiilamo Heikki (2002) The Rise and Fall of Nordic Family Policy Ritala-Koskinen Aino (2001) Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lasten uusperhesuhteista Vuori Jaana (2001) Isät, äidit ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa  |
Lapsiperheiden perhemuodot eivät ole kumouksellisesti muuttumassa Suomessa. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on pysynyt vuosia samana. Vain seitsemän prosenttia lapsista elää uusperheessä isä- tai äitipuolen kanssa. Rekisteröidyissä suhteissa elävien parien lasten määrä on pieni. Tilastokeskuksen julkaisu Perheet 2010 kertoo eri perhetyyppien osuuksista, lapsiperheiden kokoonpanoista ja maahanmuuttajaperheiden lukumääristä. 
Jennie Westlund (red.) (2009):
Tunnettu isyystutkija ja kasvatustieteiden lehtori Jouko Huttunen jäi elokuussa 2011 eläkkeelle Jyväskylän yliopistosta. Huttunen on toiminut mukana isyystutkimuksen monissa vaiheissa ja nähnyt alan räjähdysmäisen kasvun.Hän loi kokoavan katseen isyystutkimuksen kentälle ja raotti isyyden tulevaisuuden näkymiä.