Työ ja perhe  

Katsauksia ja tutkimuksia

Lyytinen, Suvi (2013)
Valtio tuli väliin - Rakenteellisten toimenpiteiden vaikutukset työelämän sukupuolisegregaatioon Itä-Lapissa [PDF]
Lapin Letka -hanke, Lapin yliopisto

Minna Leinonen, Risto Nikkanen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta (2012)
Sukupuolten tasa-arvo puolustusvoimissa - Kehittämistarpeiden näkökulma asepalvelusta suorittavien ja henkilöstön kokemuksiin [PDF]
Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus

Paula Koskinen, samapalkkaisuusohjelma (2012)
Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan
Sosiaali- ja terveysministeriö

Aaltonen, Milla (2012)
Tasa-arvolain ja rikoslain työsyrjintäsaannösten soveltaminen oikeuskäytännössä vuosina 2008 –2011 [PDF] Ihmisoikeusliitto

Liisa Larja ym. (2012)
Discrimination in the Finnish Labor Market – An Overview and a Field Experiment on Recruitment
Työ- ja elinkeinoministeriö

Reijo Ailasmaa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 THL

Simo Aho & Ari Mäkiaho (2012):
Työolobarometri [PDF]. Lokakuu 2011. Ennakkotietoja. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Liisa Husu, Jeff Hearn, Anna-Maija Lämsä & Sinikka Vanhala (2011)(eds):
Women, Management and Leadership - Naiset ja johtajuus [PDF] Helsinki: Hanken School of Economics.

Pekka Myrskylä (2010):
Taantuma ja työttömyys. [PDF] Työ- ja elinkeinoministeriö
Tutkimuksesta käy ilmi työttömäksi joutumisen ja työttömyysriskien sukupuolittaiset erot.

Antti Kauhanen & Sami Napari (2009):
Työurat Suomessa - Onko sukupuolella merkitystä? Tutkimus teollisuustoimihenkilöistä 1981-2006; 
Johdantoluku, ml. keskeiset tulokset [PDF]

Pekka Myrskylä (2009):
Naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt maakunnissa eri suuntiin. Tilastokeskus

Yrittäjyyskatsaus 2009
Luku Naisyrittäjyys, s. 103-117: Yrittäjiä oli Suomessa vuoden 2008 lopussa noin 240 000 ilman maa- ja metsätalouden harjoittajia, eli yhdeksän prosenttia työllisistä. Naisyrittäjiä oli vuoden 2008 lopussa noin 80 000, eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Naisyrittäjien määrä on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Koko julkaisu (168 s.) [PDF]

Anna-Maija Lehto & Hanna Sutela:
Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus 2009. 
Koko julkaisu (278 s.) [PDF]

Välimäki, Liisa (2009)
Tasa-arvolain soveltaminen oikeuskäytännössä vuosina 2005–2008 sekä työsyrjintärikospykälän soveltaminen oikeuskäytännössä vuosina 2000–2008 [PDF] Ihmisoikeusliitto

Palkkaus

Vuonna 2010 naisten keskiansio oli 81,9 % prosenttia miesten keskiansiosta (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2010).  Kuukausipalkan mukainen palkkojen suhde oli 81,5 %. Tuntipalkkojen laskenta tuottaa osuuden 81,1 %. 

Sukupuolten välisiin palkkaeroihin vaikuttaa naisten ja miesten sijoittuminen eri aloille ja vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin. Myös perhevapaista aiheutuva työuran katkonaisuus heikentää naisten palkkoja.  Miehillä ei lastensaannista ole vastaavia seurauksia. Noin puolet sukupuolten välisestä palkkaerosta on kuitenkin selittämätöntä, kirjoittaa artikkelissaan tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Lue lisää

 
Hallitus ja työmarkkinaosapuolet käynnistivät vuonna 2006 samapalkkaisuusohjelman. Tavoitteena on 15 prosentin palkkaero vuoteen 2015 mennessä. Ohjelman toimintakautta  2007-2010 on arvioitu. Palkkaero supistui kaudella yhden prosenttiyksikön. Arviointiraportin mukaan 15 prosentin tavoitteeseen ei päästä.  Vastuuta ohjataan työmarkkinajärjestöille.
Lue lisää
www.samapalkka.fi
 

Tasa-arvoa palkkaukseen (TAPAS) -hankkeessa tutkittiin samapalkkaisuuden edistämistä käytännössä. Hankkeeseen osallistui 18 organisaatiota. Uudet palkkausjärjestelmät mahdollistavat samapalkkaisuuden, jos niiden soveltamista seurataan palkkakartoituksin ja työn vaativuutta arvioidaan yhtenäisillä perusteilla. Saman työnantajan piirissä ei tulisi käyttää useita palkkausjärjestelmiä. 
Hankkeen loppuraportti: Tasa-arvoa palkkaukseen: Työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa, STM 2011
 

Listätietoa naisten ja miesten palkkaerosta

Saari Milja (2011) Työllä tasa-arvoon. Tasa-arvosuunnittelu ja samapalkkaisuuden edistäminen vakuutusalan työpaikoilla. Vakuutusväen liitto VvL ry.

Idman Mika (2011) Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä – Palkkapussi ennallaan. Tieto & Trendit 6/2011. Tilastokeskus.

Asplund Rita & Lilja Reija (2010) Kohti samapalkkaisuutta palkkausjärjestelmiä kehittämällä. STM.

Gender pay gap statistics. Eurostat. European Comission.

The gender pay gap in the Member States of the European Union: quantitative and qualitative indicators – Belgian Presidency report 2010 [PDF]. Council of the European Union.

Kauhanen Antti & Napari Sami (2011) Sukupuolten palkkaerot ja segregaatio [PDF]. Ajankohtaista taloudessa ja tutkimuksessa 2/2011. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Korkeamäki Ossi & Kyyrä Tomi (2006) A gender wage gap decomposition for matched employer-employee data. Labour Economics, Vol. 13, No. 5, pp. 611–638.

Lahti Carita & Tarumo Saara & Jämsen Sini (2006) Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin. STM.

Napari, Sami (2010) Lasten vaikutus naisten palkkakehitykseen. Teoksessa Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola & Olli-Pekka Ruuskanen (toim.) Naiset, miehet ja talous. Helsinki: Gaudeamus, 160–179.

Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen loppuraportti (2008). STM.

Sukupuolten välinen palkkaero kaventui vuonna 2009. Tilastokeskus 2010.

Vartiainen Juhana (2001) Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi [PDF]. STM.

Keskiansioiden laskentatavasta on lisätietoa julkaisussa  Ansiotasoindeksi 2005=100 – Käyttäjän käsikirja

Millaista tasa-arvoa työpaikoille?

Hanna Ylöstalon väitöskirja ”Tasa-arvotyön tasa-arvot” tarkastelee sukupuolten tasa-arvon määrittelyä työelämässä. Kirja kertoo, millaista tasa-arvoa työpaikoilla edistetään ja millä tavoin. Lue lisää

Kiintiöt toisivat lisää naisia useimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin

Ministeri Arhinmäki on esittänyt sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin, mikäli sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu niissä vuoteen 2013 mennessä. Jos kiintiöt toteutettaisiin meillä Norjan mallin mukaisina, yltäisi vain noin joka kymmenes pörssiyhtiö nykyisellä hallituskokoonpanollaan 40 %:n tavoitteeseen. Lue lisää

Liike-elämän kiintiöt: norjalaisesta erikoisuudesta vientituotteeksi

Laki pörssiyhtiöiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä säädettiin Norjassa vuonna 2003. Espanja, Ranska ja Italia seurasivat Norjan esimerkkiä. Liike-elämän tasa-arvoa vauhditetaan lainsäädännöllä jo seitsemässä Euroopan maassa. EU esittää sukupuolikiintiöiden käyttöönottoa, mikäli naisten asema pörssiyritysten johdossa ei muutoin vahvistu. Lue lisää

Seksuaali- ja sukupuolivähemmisöt työelämässä

Tässä Helsingin yliopiston, Stakesin ja Seta ry:n hankkeessa  (2001–2006) julkaistiin edelleen ajankohtaisia tutkimusraportteja ja esitteitä. Lue lisää

Väitöskirjoja Minnan tietokannassa

Segregaatio
Kolehmainen Sirpa (1999):
Naisten ja miesten työt. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970-1990

Työsuhteet
Suoranta Anu (2009):
Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä

Palkkatasa-arvo
Määttä Paula (2008):
The ILO Principle of Equal Pay and Its Implementation

Kyyrä Tomi (2007):
Studies on Wage Differentials and Labour Market Transitions

Sukupuoli ja työ

Yousf Saara (2005):
Kahden uran perheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa

Korvajärvi Päivi (1998):
Gendering Dynamics in White-Collar Work Organisations

Henriksson Lea (1998):
Naisten terveystyö ja ammatillistumisen politiikka

Käyhkö Mari (2006):
Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa

Lavikka Riitta (1997):
Big Sisters. Spacing Women Workers in the Clothing Industry. A Study on Flexible Production and Flexible Women

Petrelius Päivi (2005):
Sukupuoli ja subjektius sosiaalityössä - tulkintoja naistyöntekijöiden muistoista

Vehviläinen Marja (1997):
Gender, Expertise and Information Technology

Tuuva-Hongisto Sari (2007):
Tilattuja tarinoita. Etnografinen tutkimus pohjoiskarjalaisesta tietoyhteiskunnasta

Uotinen Johanna (2005):
Merkillinen kone. Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus