FRAGEN-tekstitietokanta: aarreaitta feminismin historiasta kiinnostuneille

Uusi eurooppalainen sivusto tuo toisen aallon feminismin keskeisiä tekstejä niin tutkijoiden kuin muidenkin aihepiiristä kiinnostuneiden saataville. Hankkeeseen ovat osallistuneet kaikki 27 EU-maata sekä Kroatia ja Turkki. Näistä kaikista on valittu kymmenen tekstiä, jotka on kuvailtu ja tallennettu yhteiseurooppalaiseen FRAGEN-tietokantaan. Tietokantaan valitut suomalaiset tekstit heijastelevat monipuolisesti naisliikkeen ja feminismin toisen aallon henkeä, kysymyksenasetteluja ja vaatimuksia 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin.

Hankkeessa kootun aineiston toivotaan herättävän kiinnostusta feminismin historiaan ja edistävän sitä koskevaa vertailevaa tutkimusta.

Toisen aallon feminismillä ja naisliikkeellä oli eri maissa omat kansalliset erityispiirteensä. Eroja on niin painotuksissa, sävyssä kuin ajoituksessakin, ja ne näkyvät tietokantaan valikoiduissa teksteissä. Monessa Länsi-Euroopan maassa liikehdintä oli radikaalimpaa kuin Suomessa. Toisaalta 1970- ja 80-luvun itäblokissa vastaavanlainen feministinen liikehdintä ei ollut edes mahdollista. Entisistä sosialistimaista FRAGENiin valikoidut tekstit ovatkin myöhempiä, vasta 1990- ja 2000-luvuilla julkaistuja.

Alankomaissa toimiva naishistorian keskus Aletta on koordinoinut hanketta. Hankkeen kansalliset kumppanit ovat naiskirjastoja, -arkistoja, informaatiokeskuksia ja naistutkimusyksiköitä. Suomessa hankkeesta on vastannut Tasa-arvotiedon keskus Minna.

Tekstit asiantuntijaraadin valikoimia

Kunkin maan tekstit ovat kansallisen asiantuntijaraadin valitsemia. Suomessa raatiin kuului johtaja Solveig Bergman (NIKK), tasa-arvoneuvos Leila Mélart, kirjastonhoitaja Eeva Peltonen (Helsingin yliopisto) ja professori emerita Liisa Rantalaiho. Valinnan viimeiseen vaiheeseen osallistui myös professori Liisa Husu (Örebron yliopisto).

Suomalaisten tekstien valinnassa huomioitiin FRAGEN-hankkeen kriteerit:

• Tekstien muoto on vapaa – ne voivat olla kirjoja, artikkeleitä, pamfletteja tms. ja ne voivat olla joko asiaproosaa tai kaunokirjallisuutta
• Tekstit on julkaistu 1960-luvun lopun ja 80-luvun lopun välisenä aikana
• Tekstit ovat tavalla tai toisella merkittäviä suomalaisen feminismin ja sen kehityksen kannalta  (”influential in the development of feminist ideas”)
• Joukossa on intiimiä kansalaisuutta, työelämän kysymyksiä ja sukupuolistunutta väkivaltaa käsitteleviä tekstejä
• Feminismin eri suuntaukset ja painotukset – myös marginaalisemmat – ovat edustettuna
• Tekstit ovat kotimaisia, ei käännöksiä ulkomaisista lähteistä.

Kaikki asiantuntijoiden ehdotukset koottiin yhteen ja niistä seulottiin kymmenen tekstiä FRAGEN-tietokantaan tallennettavaksi. Tekstien julkaisemiseen pyydettiin lupa tekijänoikeuksien haltijoilta. Tekstit on digitoitu ja tallennettu alkuperäiskielisenä ja alkuperäisessä asussaan.

Asiantuntijat korostivat valintaprosessin kuluessa ”tärkeimpien” tekstien valinnan mahdottomuutta: eri tekstit ovat puhutelleet eri ryhmiä ja tärkeys on viime kädessä aina subjektiivinen arvio. Tavoitteena oli koota monipuolinen valikoima, jossa näkyy suomalaisen feminismin ja naisliikkeen eri puolet. Moni keskeinen teksti oli pakko jättää tietokantaan tallennettavien tekstien listan ulkopuolelle.

Raati kiinnitti huomiota myös siihen, että suomalaisessa kontekstissa liike oli ensisijainen – tekstit monesti vain heijastelivat jo olemassa olevaa liikehdintää.

FRAGEN-tietokannan suomalaiset tekstit aikajärjestyksessä

Katarina Eskola (toim.): Miesten maailman nurjat lait, 1968

Artikkelikokoelman tekstit pureutuvat elämänalueisiin, joilla kirjoittajat näkivät sukupuolten välisen rooli- ja työjaon muuttamisen välttämättömäksi. Useimmissa esitetään konkreettinen muutosvaatimus tai -ehdotus. Pyrkimyksenä oli niin naisia kuin miehiäkin koskevien perusasenteiden muuttaminen tavalla, josta molemmat sukupuolet hyötyvät. Monet kirjan kirjoittajista vaikuttivat Yhdistys 9:ssä ja kirjassa esitellään kootusti yhdistyksen tavoitteita. Kirja on digitoitu ja tallennettu FRAGEN-tietokantaan kokonaisuudessaan Eeva Kilven kirjoittamaa artikkelia lukuunottamatta.

Ritva-Liisa Sumu (toim.): Abortti, 1970

Vuoden 1970 aborttilain säätämistä edeltävään kiivaaseen keskusteluun osallistui suuri joukko lääkäreitä, juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä, pappeja ja psykologeja. Todellisten asiantuntijoiden, vastentahtoisen raskauden ja laittoman tai laillisen abortin kokeneiden naisten ääni ei keskustelussa kuulunut. Seksuaalipoliittinen yhdistys keräsi naisten omia kertomuksia ja kokemuksia. Ritva-Liisa Sumu kokosi haastattelu- ja kirjeaineistosta naisten itsemäärämisoikeutta puolustavan kirjan, jonka aihepiiri on yllättäen noussut 2010-luvunkin poliittiseen keskusteluun.

Birgitta Boucht ja Carita Nyström: Denna värld är vår! Handbok i systerskap, 1975

Birgitta Bouchtin ja Carita Nyströmin Maailma on meidän! Sisaruuden käsikirja on yksi ensimmäisiä uuden naisliikkeen suomalaisia tekstejä. Käsikirjan suomennos jäi aikanaan julkaisematta, mutta ruotsinkielistä kirjaa luettiin Suomessa yli kielirajojen. Kirjassa esitellään uuden naisliikkeen teoreettista ja konkreettista ohjelmaa. Siinä korostetaan yhteisöllisyyden tärkeyttä ja annetaan konkreettisia ohjeita siihen, miten naiset voivat osoittaa solidaarisuutta toisilleen. Luku ”Erotiikkakin on politiikkaa” korostaa seksuaalisuuden poliittista merkitystä: naisten vapautuminen on mahdotonta ilman seksuaalista vapautumista ja itsemääräämisoikeutta. Kirjaan sisältyy sisältyy myös molempien kirjailijoiden runoja.

Akkaväki, 1975

Naisasialiitto Unionin johdossa tapahtui sukupolvenvaihdos 1970-luvun puolivälissä. Aiempaa radikaalimpi painotus näkyi myös julkaisutoiminnassa: vuodesta 1905 alkaen Naisten ääni –nimellä ilmestynyt lehti muuttui Akkaväeksi. Akkaväki lanseerattiin ”Suomen ensimmäisenä rakentavana naistenlehtenä”. FRAGEN-tietokannassa on Akkaväki-lehden ykkösnumero vuodelta 1975. Artikkeleissa käsitellään mm. naisten asemaa työelämässä, Tanskan Femön saaren naisten leiriä ja synnytyskipujen hallintaa. Lehdessä myös ihmetellään, miksi Ruotsissa on naisten oikeuksia ajavia ryhmiä joka kaupunginosassa ja joka kylässä, mutta Suomessa vain kolme, ja nekin kaikki Helsingissä.

Märta Tikkanen: Århundradets kärlekssaga, 1978

Kaunokirjallisilla teksteillä on oma vahva sijansa suomalaisen naisliikkeen kehityksessä. Erityisen merkittävänä asiantuntijaraati piti Märta Tikkasen tuotantoa. Suomalaiselle yleisölle tärkein Tikkasen kirjoista lienee proosarunokokoelma Vuosisadan rakkaustarina. Se on kirjailijan omakohtainen, kaunistelematon ja hätkähdyttävä kuvaus avioliitosta alkoholistin kanssa. Kirja on käännetty parillekymmenelle kielelle. Alkuperäisestä ruotsinkielisestä runokokoelmasta on digitoitu ja tallennettu viisitoista Märta Tikkasen itsensä valitsemaa tekstiä.

Sirkka Germain, Kari Mattila, Marja-Liisa Polkunen-Gartz, Christina Törnroos: Väkivalta avioliitossa, 1978

Naisiin kohdistuva väkivalta oli Suomessa pitkään vaiettu asia. Vuonna 1977 Naisasialiitto Unioni pyysi päivälehtien yleisönosastoissa kotonaan väkivallan kohteeksi joutuneita naisia kirjoittamaan kokemuksistaan. Naisten kertomukset olivat pysähdyttäviä ja ne antoivat osviittaa ongelman laajuudesta ja vaikeudesta. Neljän kirjoittajan joukko kokosi aineiston pohjalta kirjan, joka nosti naisten kokeman väkivallan yleiseen tietoisuuteen. Julkisuus vauhditti mm. ensimmäisten turvakotien perustamista. Kattavaa perustietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta saatiin kuitenkin tämän kirjan jälkeen odottaa vuoteen 1998, jolloin Tilastokeskus julkaisi raportin ”Usko, toivo, hakkaus”.

Valtakunnallisen naistutkimusseminaarin julkaisu, 1980

Suomessa naisliikkeen ja -tutkimuksen vuorovaikutus on ollut vilkasta. Monet naiset tulivat mukaan naisliikkeeseen juuri naistutkimuksen kautta, kun suunta useissa muissa maissa oli päinvastainen. Tutkimusmaailmaa FRAGENiin valittujen tekstien joukossa edustaa ensimmäisen Suomessa järjestetyn suuren naistutkimustapahtuman seminaarijulkaisu. Se antaa hyvän kuvan mobilisaation laajuudesta: kirjaan sisältyy lähes kaksikymmentä eri tieteenalojen naistutkimusta valottavaa alustusta. Kaksipäiväisen naistutkimusseminaarin järjesti Tasa-arvoasiain neuvottelukunta yhdessä Suomen Akatemian kanssa tammikuussa 1980.

Rauha on tapa elää. Naisten rauhanpamfletti, 1981

Rauhantyö ja ydinvoiman ja -aseiden vastustaminen oli 1980-luvulla oleellinen osa suomalaista naisliikettä. Toiminta rauhanmarsseineen ja vetoomuksineen oli feministisessä rauhanaktivismissa tekstejä tärkeämpää. Naiset rauhan puolesta -ryhmän julkaisemassa pamfletissa on parinkymmenen kirjoittajan lyhyitä artikkeleita ja runoja. Kaikkien kirjoittajien tavoittaminen digitointiluvan saamiseksi osoittautui mahdottomaksi. Siksi FRAGEN-tietokantaan on tallennettu vain kirjan alkuosa.

Työaika naisnäkökulmasta. Työaikakomitean varjokomitean raportti, 1982

Valtioneuvosto asetti vuonna 1980 työaikakomitean, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia työaikojen uudelleenjärjestelyyn. Kysymys oli polttava juuri naisille koti- ja ansiotyön yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien ja naisille yleisten osa-aikatöiden ja epätyypillisten työaikojen takia. Komiteaan nimitettiin 23 jäsentä, joista vain yksi oli nainen. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kutsui koolle poliittiset naisjärjestöt, jotka asettivat oman varjokomitean. Varjokomitean mietintö julkaistiin nimellä Työaika naisnäkökulmasta. Itse mietintötekstiäkin tärkeämpi lienee se prosessi – naisten näkyvä protesti ja verkostoituminen – jonka ansiosta se saatiin aikaan.

Torajyvä, 1983

Homoliikkeestä erillinen lesboliike lähti Suomessa nytkähdellen käyntiin vasta 1980-luvulle tultaessa – myöhemmin kuin monissa muissa länsimaissa. Setasta irtautunut Akanat-ryhmän ryhtyi julkaisemaan lesbofeministististä Torajyvä-lehteä vuonna 1983. Kopiona julkaistun lehden levikki oli alkuvaiheessa 400 kappaletta. Fragen-tietokantaan on tallennettu lehden ensimmäinen numero. Siinä kirjoittajat kertovat henkilökohtaisista kokemuksistaan ja elämästään lesbona tai biseksuaalina. Mukana on myös novelleja ja runoja. Tekstit ovat hyvin henkilökohtaisia ja ne on kirjoitettu nimimerkein. Digitoinnin yhteydessä tekstistä on peitetty kohdat, jotka voisivat paljastaa kirjoittajien henkilöllisyyden.

FRAGEN-tietokannan suomalaisia tekstejä käsitellään minna.fi-sivustolla tarkemmin kevään 2011 aikana alkavassa juttusarjassa. 

FRAGEN-tietokanta tutkijoiden vapaasti käytettävissä

Tietokantaan tallennetut tekstit kuvailuineen löytyvät www.fragen.nu-sivustolta ”Countries”-maavalikon kautta, kohdasta ”Short list”. Suomalaisten tekstien englanninkieliset tiivistelmät ja kuvailun FRAGEN-tietokantaan on tehnyt FM Anna Tuominen. Kohdassa ”Long list” on luettelo kaikista teksteistä, joita asiantuntijat ovat ehdottaneet.

FRAGEN-tietokantaa voi vapaasti hyödyntää tutkimuksessa. Tekstit on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä. Tekstejä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Niitä ei myöskään saa muuttaa, muunnella tai käyttää toisen teoksen pohjana.

Sari Pikkala
18.4.2011