Sukupuolten tulevaisuus

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura -lehti 3/2010 tarjoaa monitahoisen näkymän tutkimukseen ja keskusteluun. Teemat vaihtelevat isyyden tulevaisuudennäkymistä feministisen tulevaisuudentutkimuksen radikaaleihin yhteiskuntavisioihin ja verotusmallien sukupuolivaikutuksista lahjatalouden mahdollisuuksiin.

Monialaiseen kirjoittajakuntaan kuuluvat muun muassa Kelan erikoistutkija, sosiologi, ekopsykologi, kauppatieteilijä sekä kansainvälisiä tulevaisuudentutkijoita.  Teemanumero nostaa esiin tulevaisuudentutkimuksessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin katveeseen jääneitä sukupuolinäkökulmia.

Sosiologi Jeff Hearn toteaa näiden aiheiden ansaitsevan tärkeän roolin globalisaatiokeskustelussa, josta ne kuitenkin usein ovat puuttuneet. Artikkelissaan hän hahmottelee erilaisia sukupuolierojen, tasa-arvon sekä seksuaalisuuden skenaarioita. Osin ne käyvät yksiin tulevaisuudentutkijoiden Ivana Milojevicin ja Sohail Inayatullahin esittelemien feministisen tulevaisuudentutkimuksen visioiden kanssa. Sekä he että Hearn huomioivat sekä eriarvoisuuden lisääntymisen että tasa-arvoon perustuvan tulevaisuuden mahdollisuudet. Hearn esittää myös postgendermallin ja myöhäiskapitalistisen mallin. Ensin mainitussa miesten ja naisten ero vähenee ja tasa-arvo lisääntyy. Myöhäiskapitalistisessa mallissa taas eroavuudet vähenevät, mutta alistaminen ja eriarvoisuus lisääntyvät. Erilaisten sukupuolijärjestelmän skenaarioiden lisäksi Hearn pohtii seksuaalisuuden muotoja globaalissa ja teknologisten muutosten leimaamassa tulevaisuudessa.

Yhteiskuntatieteilijät Tuija Koivunen, Katariina Mäkinen ja Hanna Ojala osoittavat puheenvuorossaan nykyisen suomalaisen tasa-arvopolitiikan rajoja sekä tulevaisuuden vaihtoehtoja. He peräänkuuluttavat tasa-arvon käsitteen laajentamista, jotta sen avulla päästäisiin kiinni myös muuhun kuin palkkaerojen tai pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakaumien tyyppisiin kapeasti ymmärrettyihin rakenteellisiin tasoihin.  Nykyinen julkinen tasa-arvopuhe mahdollistaa vain tietynlaiset tulkinnat sukupuoleen perustuvien järjestysten tulevaisuudesta. Samanaikaisesti sukupuoleen yhteiskunnallisena tekijänä on yhä hankalampi puuttua, kun yhteiskuntajärjestyksen alistavat käytännöt näyttäytyvät yksilöllisyytenä ja yksilöllisinä valintoina. Näin kirjoittajat arvelevat muun muassa tutkimiensa populääripsykologisten aikakauslehtiartikkeleiden ja julkkishaastattelujen pohjalta.

SISÄLLYS JA LYHENNELMÄT ABSTRAKTEISTA

Outi Sarpila: Kauniina kaiken ikää – hyvä ulkonäkö suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elämäntavoitteena
Artikkelissa tarkastellaan hyvää ulkonäköä suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elämäntavoitteen kysyen, missä määrin ulkonäön tärkeys tämänhetkisessä elämässä ja toisaalta korkean elintason tavoittelu ovat yhteydessä hyvän ulkonäön tavoitteluun. Artikkelissa pohditaan ulkonäön merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa ja keskustellaan siitä, mikä on ulkonäkökysymysten mahdollinen merkitys tulevaisuudessa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että ulkonäön tämänhetkinen tärkeys ja ennen kaikkea korkean elintason tavoittelu ovat yhteydessä siihen, kuinka tärkeänä suomalainen korkeakouluopiskelija pitää hyvän ulkonäön tavoittelua.

Ivana Milojevic ja Sohail Inayatullah:  Feministinen kritiikki ja tulevaisuuden visiot
Esitämme eräitä ennakointeja siitä, miten naisten asema tulee lähivuosikymmeninä kehittymään ja tarkastelemme sitä, miten ja miksi naisnäkökulma tulevaisuudentutkimuksessa on jäänyt toistaiseksi varjoon. Tässä on keskeinen Ziauddin Sardarin käsite tulevaisuuden kolonisaatio. Esitetyt naisnäkökulmat tulevaisuuteen eroavat miehisten tulevaisuuskuvien ja visioiden valtavirrasta siten, että naisten hallitsemissa yhteiskunnissa valllitsee parempi tasa-arvo, ne elävät sopusoinnussa luonnon kanssa ja niissä on vallalla jonkinlainen kestävä kehitys. Koska myöskään miehisen tulevaisuudentutkimuksen teoriat ja metodit eivät välttämättä sovellu naisille, ovatkin merkittävimmät naisnäkökulmaiset tulevaisuuskuvat utooppisia, kuvataan haluttua yhteiskuntaa. Näistä analysoimme Elise Bouldingin ja Riane Eislerin visioita. Lopuksi esitämme kaksi vastakkaista skenaariota naisten asemasta: Globaali patriarkaatti ja Tasa-arvoon perustuva tulevaisuus.

Jeff Hearn: Sukupuolten ja seksuaalisuuden globaaleja skenaarioita
Esittelen ja arvioin sukupuolten suhteiden ja seksuaalisuuden mahdollisia skenaarioita globaalissa ja glokaalissa mittakaavassa. Kriittisiä, sukupuolinäkökulmasta lähteviä tapoja tarkastella globalisaatiota edistävät miesten eksplisiittinen sukupuolistaminen eli miesten analysointi nimenomaan miehinä; useat, usein keskenään ristiriitaiset skenaariot transnationalisaatioprosesseista, sekä sukupuolten suhteiden että seksuaalisuuden ja seksuaalisen väkivallan analyysi. Tarkastelussa on painotettu sosio-teknologista muutosta, erityisesti seksuaalisuuksien ja seksuaalisen väkivallan sekä tieto- ja viestintätekniikan lisääntyvää vuorovaikutusta.

Kaarina Kailo: Lahja- ja vaihtotalouden sukupuolittuneet paradigmat. Ekososiaalisesti kestävän tulevaisuuden visioista ja edellytyksistä
Kirjoituksen tavoitteena on kuvata kaksi mahdollista tulevaisuuskuvaa uusliberalistisen vaihtotalouden ja sen taustalla vaikuttavan lahjatalouden taisteluna ihmisten mielistä ja yhteiskunnan ydinarvoista. Näissä heuristisesti vastakkain asetelluissa talousparadigmoissa heijastuu erilaisia näkemyksiä ekososiaalisesti kestävästä tulevaisuudesta ja laaja-alaisesti ymmärretyn yhdenvertaisuuden edellytyksistä. Aloitan vaihtotalouden ja lahjan sosiologian esittelyllä, kuvaan sitten feministiteorian kontribuutiota lahjatalousteoriaan ja kommentoin lopulta vaihtotalouden implisiittistä uusliberalismissa heijastuvaa sukupuolijärjestelmää. Lopuksi pohdin lahjatalouden uusia tuulia ja sen mahdollisuuksia edesauttaa toisenlaisen, ekososiaalisesti kestävämmän ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamista.

Anita Haataja: Verotusko sukupuolineutraalia?
Artikkeli käsittelee henkilöiden tuloverotusta sukupuolten tasa-arvonäkökulmasta. Verotuksen ja tulonsiirtojen tavoitteet voivat tukea sukupuolten tasa-arvoa, tai niiden vaikutukset ovat keskenään ristiriidassa. Ristiriitaisia tavoitteita ilmenee etenkin verotuksen ”perhepolitiikassa”. Aluksi pohditaan sukupuolineutraaliuden ja sukupuolten tasa-arvon käsitteitä tulonsiirtoinstituutiossa. Artikkelin päähuomio kohdistuu tuloverotuksen kehittämiseen perheverotuksesta kohti yksilöllistä verotusta sekä viimeaikaisten, sekä toteutettujen että ehdotettujen verouudistusten sukupuolivaikutusten arviointiin. Tuoreimmista ehdotuksista esimerkkinä käsitellään yhteisverotuksen potentiaalisia vaikutuksia pienten lasten perheissä. Artikkelin lopussa keskustellaan lyhyesti Nancy Fraserin kolmen utopistisen visioin pohjalta, mihin suuntaan nykyistä vero- ja tulonsiirtoinstituutiota tulisi kehittää, jos politiikassa tavoiteltaisiin yhtä Fraserin sukupuolten tasa-arvoa tavoittelevista ansaitsija- ja hoivaajamalleista.

Ilkka Pietilä ja Hanna Ojala: Miesten vanheneminen 2000 -luvun Suomessa – näkökulmia muuttuviin arkielämän käytäntöihin ja yhteiskuntapolitiikkaan
Väestön vanhenemisen myötä miesten osuus yli 75-vuotiaasta väestöstä kasvaa. Artikkelissa tarkastellaan tämän arkielämän käytäntöihin ja yhteiskuntapolitiikkaan tuomia kysymyksiä. Aluksi käydään läpi demografisia ennusteita ja kuvataan väestön vanhenemisen trendejä sukupuolten osalta. Tämän jälkeen visioidaan tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa, jossa vanhat miehet eivät ole enää marginaalisia pilkkijöitä ja huoltoaseman nurkkapöydän turisijoita, vaan näkyvä osa arkipäivän sosiaalista elämää. Tulevaisuudessa yksinäisten naisten sijasta ikääntynyt väestö koostuu yhä useammin vanhoista pariskunnista, mikä muuttaa muun muassa tapaa jolla vanhojen seksuaalisuus näyttäytyy yhteiskunnassa. Lopuksi pohditaan, millä tavoin tulevaisuuden vanhat miehet ryhmänä eroavat sukupolvikokemustensa suhteen aiemmista miessukupolvista. Mitä merkitystä on heidän aiempia sukupolvia korkeammalla koulutustasollaan, kielitaidollaan, tai sillä että suuri osa näistä miehistä on elänyt elämänsä kaupungissa maaseudun sijasta, ja matkustellut useammin Milanossa ja Phuketissa kuin Leningradissa ja Teneriffalla? Keitä tulevaisuuden vanhat miehet oikeastaan ovat?

Virpi Honkanen: Onko naisilla tulevaisuutta yrittäjinä?
Artikkelissa käsitellään yrittäjiksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen naisten menestymistä työmarkkinoilla sekä hahmotellaan naisyrittäjyyden mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Suomalaisten naisyrittäjien menestymistä verrataan palkkatyössä olevien naisten sekä yrittäjä- ja palkkatyömiesten menestymiseen kansainvälisessä kontekstissa (Norja, Hollanti, Saksa ja Italia). Reflex-aineiston mahdollistamat kansainväliset vertailut auttavat ymmärtämään suomalaisten korkeakoulutettujen naisten yrittäjyyttä ja työssä menestymisen ehtoja. Naisilla on sinänsä tulevaisuutta yrittäjinä, mutta onko tulevaisuus loistelias kaikille?

Irma Heiskanen:  Rakenteellisen väkivallan sukupuolittuneisuus – näkökulmia menneisyyteen ja tulevaisuuteen
Analysoin tässä artikkelissa suomalaisen ´väkivalta´ -sanan kulttuuripsykologista ja naiserityistä taustaa. Väkivalta-sanan vakiintuminen sanastoomme näyttää peittävän alleen historiallisen kolonialistis-patriarkaalisen kuri- ja pakkovallan, joka pyrki erityisesti vanhan suomalais-ugrilaisen, feminiiniseen luontokäsitykseen perustuvan lahjatalouden haltuunottoon ja alistamiseen. Tämän asenteen jatkumona näen sotateollisuuden lähtökohdista muodostetun bruttokansantuotteen mittaustavan. Naisvaltaisten hyvinvointialojen määrittely bkt:ssa lähtökohtaisesti tuottamattomiksi heikentää sekä näiden alojen arvostusta, että itse hoivattavien väestöryhmien asemaa. Vaihtoehdoksi esitän bkt-vetoisten talouksien korvaamista paikallistalouksien eettisillä aluerahajärjestelmillä ja alkuperäiskansojen lahjatalouksiin pohjaavalla elämäntavalla. Sukupuolten tasa-arvo tulevaisuudessa riippuu siitä, miten tämä muutos onnistuu.

Eliisa Pitkäsalo: Mahdollisia maailmoja Johanna Sinisalon romaanissa Sankarit
Artikkelissani tarkastelen Johanna Sinisalon romaanin Sankarit (2003) luennassa rakentuvaa tulevaisuudenkuvaa sukupuolen- ja scifi-tutkimuksen keinoin. Sinisalo kertoo romaanissaan uudestaan Kalevalasta tutut sankaritarinat sijoittaen kalevalaiset hahmot fiktiiviseen nykysuomalaiseen kontekstiin. Sinisalo operoi myös Kalevalasta tutulla hyvän ja pahan välisellä taistelulla siirtäen sen scifin välinein operoivaan romaaniinsa dystooppista ja utopistista tulevaisuudenkuvaa edustavien maailmojen väliseksi dilemmaksi. Kalevalan Romaanissa kohtaavat esimerkiksi kulttuuri ja kova tekniikka, feminiiniset ja maskuliiniset järjestykset sekä vanha ja uusi maailmanjärjestys. Sankarit ei julista vaan se nostaa esiin mahdollisia vaihtoehtoisia kuvia maailmamme tulevaisuudesta.

KATSAUKSET
Jouko Huttunen: Mihin suomalainen isyys on menossa?
Tarja Tiainen: Tietotekniikan miehisyys ei murru
Jukka Lehtonen: Seksuaalitietoinen koulu vuonna 2025
Tuija Koivunen, Katariina Mäkinen ja Hanna Ojala: Valintojen tasa-arvo ja sukupuolijärjestyksen tulevaisuus

PUHEENVUOROT
Karri Liikkanen: Sukumoni

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry   http://www.futurasociety.fi

 Anna Tuominen

15.11.2010