|
|
Web sisällön esitys Kansainvälinen tasa-arvovertailu: Global Gender Gap 2010Pohjoismaat ovat toistuvasti olleet kansainvälisten tasa-arvolistausten kärjessä. Tuorein vertailu on Maailman talousfoorumin Global Gender Gap Index 2010. Talousfoorumin tasa-arvoraportti julkaistiin nyt viidennen kerran. Islanti on ykkösenä, kuten jo edellisenäkin vuonna. Norja on toisella ja Suomi kolmannella sijalla. Raportissa korostetaan, että tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys, mutta tasa-arvolla on myös taloudellista merkitystä. Naisten aseman koheneminen ja talouskasvu kulkevat usein käsi kädessä. Vertailussa on mukana 134 valtiota. Kullekin maalle lasketussa tasa-arvoindeksissä huomiodaan sukupuolten taloudellinen tasa-arvo sekä tasa-arvo koulutuksessa, terveydessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Tasa-arvoindeksi kuvaa vain sukupuolten välisten erojen suurutta. Siinä ei huomioida maan yleistä kehitystasoa, kuten lukutaitoisten osuutta tai koulutustasoa. Mittariin sisältyvät seuraavat indikaattorit: 1. Työelämä ja tulot
2. Koulutus
3. Eloonjääminen ja elinajan odote
4. Poliittinen päätöksenteko
Naisten taloudellinen epätasa-arvo on suurimmillaan Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maissa. Myös Euroopan unionin ovea kolkutteleva Turkki kuuluu naisten työssäkäynnin osalta kansainvälisen vertailun heikoimpiin. Tšadissa vain runsas viidennes naisista on lukutaitoisia, miehillä vastaava osuus on 44 %. Etiopiassa kolme neljästä naisesta on vailla lukutaitoa, miehistä lukutaidottomia on puolet. Poliittisen päätöksenteon osalta sukupuolten tasa-arvotilanne on huonoin Bruneissa, Saudi-Arabiassa, Quatarissa ja Belizessä. Näissä poliittisten päättäjien joukossa ei ole lainkaan naisia. "Eloonjäämisindikaattorilla" mitattuna Kiina on maailman epätasa-arvoisimpia maita. Siellä on puuttuvien tyttöjen ongelma. Poikalapsia suosivassa kulttuurissa syntyy vain 88 tyttöä sataa poikaa kohden. Vuoden 2010 indeksin kymmenen kärkimaata ja niiden sijoitus aiempina vuosina
Tasa-arvovertailun kymmenen kärkimaan joukossa ovat kaikki Pohjoismaat sekä Irlanti ja Sveitsi. Euroopan ulkopuolelta top ten -listalle ovat yltäneet Uusi Seelanti, Lesotho ja Filippiinit. Lesothossa lukutaito samoin kuin koulutukseen tai työelämään osallistuminen ei vaihtele sukupuolen mukaan, toisin kuin Afrikan maissa yleensä. Filippiineillä naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän ja menestyvät myös työelämässä. Pohjoismaiden naiset ovat monella Gender Gap -mittarin osa-alueella ajaneet jo miesten ohi. Yli puolet korkea-asteen opiskelijoista on naisia. Asiantuntija-ammatteihin luokitelluissa töissä on enemmän naisia kuin miehiä. Myös terveenä eletyn eliniän odote on naisilla korkeampi. Lisäksi Suomessa ja Norjassa yli puolet ministereistä on naisia. Palkkojen ja johtotehtävien tasa-arvoon on sen sijaan kaikissa Pohjoismaissa vielä matkaa. Suomi menetti vuoden 2010 tasa-arvolistauksessa viimevuotisen kakkossijansa Norjalle ja on nyt kolmantena. Suomen luvut eivät ole viimevuotista huonommat, mutta Norjassa tasa-arvotilanne koheni raportin mukaan piirun verran enemmän. Sijoituksen muutos saattaa tosin perustua mittavirheeseen. Norjan maakohtaisen tuloskoosteen mukaan naisten ansiotulot olisivat vuonna 2010 samat kuin miesten. Vuosina 2006-2009 norjalaisten naisten tulot ovat saman lähteen mukaan olleet alle 80 prosenttia miesten tuloista. Muutenkin luvuissa on pieniä kauneusvirheitä, mikä ei laajoissa kansainvälisissä vertailuissa ole tavatonta. Vuoden 2009 vertailun mukaan Suomessa on ollut naispuolinen valtionpäämies 10 vuotta. Vaikka vuosi on vierähtänyt, on luku sama myös vuonna 2010. Tasa-arvoindeksi on karkea mittari, joka erottelee kansainvälisessä vertailussa jyvät akanoista. Se puolustaa paikkaansa sukupuolten tasa-arvon kehityksen kuvaajana maissa, joissa lähtötilanne on heikko. Kehittyneiden maiden keskinäisen vertailuun ja kehityksen seuraamiseen tarvitaan hienosyisempiä mittareita.
18.10.2010
 |
