|
|
Web sisällön esitys Opas kunta- ja aluetason tasa-arvotyöhön"Tasa-arvosta laatua ja vaikuttavuutta julkiselle sektorille" on opas sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kuntien sekä valtion alue- ja paikallishallinnon toiminnoissa ja palveluissa. Oppaassa kuvataan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen työvaiheet sekä annetaan konkreettisia esimerkkejä sen käynnistämisestä ja toteuttamisesta.
|
Web sisällön esitys MedialinkitRajalle halutaan lisää naisia YLE - 3.2.2012 Tasa-arvovaltuutettu: Naisia ei saa syrjiä urheilupalkinnoissa HS - 3.2.2012 Iceheartsissa koko joukkue kasvattaa YLE - 2.2.2012 Tällaisia vaikeuksia muslimimiesten suomalaisvaimot ovat kohdanneet MTV3-Studio55 - 1.2.2012 Asiantuntija: Näin suomalaismiehet sortavat ulkomaalaisia nuorikkojaan MTV3-Studio55 - 1.2.2012 Vaihdevuodet innostavat elämäntapojen muutoksiin THL - 31.1.2012 Kunniaväkivalta on osa monen naisen arkea – Suomessakin MTV3-Studio55 - 31.1.2012 Professori Ulla Vuorelan muistokirjoitus HS Translain pakkosterilointi rikkoo ihmisoikeuksia Pohjolan Sanomat - 30.1.2012 Näin miehiä sorretaan Suomessa – kolme epäkohtaa ylitse muiden MTV3-Studio55 - 30.1.2012 Korkein oikeus: Isyyskanne voitava nostaa myös määräajan jälkeen HS - 30.1.2012 Palkkatiedot mukaan tasa-arvosuunnitteluun Ammattiliitto Pro - 30.1.2012 Armeija aloittaa koulutuksen perheväkivaltaa vastaan TS - 30.1.2012 Web sisällön esitys Tapahtumia2.2.2012 3.2.2012 4.2.2012 9.-10.2.2012 6.2.2012 10.2.2012 13.2.2012 20.2.2012 15.-16.3.2012 Lisää tapahtumia: Web sisällön esitys ST-listaSukupuolentutkimuksen ja tasa-arvoasioiden tiedotuslista |
Tyttöjen pahatapaisuus on ollut yksi nuoria koskevan huolipuheen kestoteemoista. Toisaalta ”kiltit tytöt” on ahkerasti käytetty leima, kun puhutaan tyttöjen ja poikien koulumenestyksen eroista. Nuorisotutkimus-lehti 4/2011 käsittelee kiltteyttä ja kunnollisuutta esimerkiksi kauppakeskuksissa oleskelun, nuorisotyöttömyyden, väkivallan ja vanhempien alkoholismista huolta kantavien tyttöjen näkökulmista.
Uusi julkaisu ”Veitsen terällä – Naiseus ja parisuhdeväkivalta” avaa naisiin kohdistuvan väkivallan monimuotoisuutta ja kertoo, miten monenlaista työtä tehdään, jotta naiset selviytyisivät kokemastaan. Yhteiskunnan keinot väkivaltaan puuttumisessa ovat kuitenkin vielä riittämättömiä kirjoittajien mukaan.
EU antoi joulukuussa 2011 direktiivin, johon sisältyy sitoumus ottaa sukupuolinäkökohdat huomioon turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja kansainvälistä suojelua koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa. Eurooppalaisen raportin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia on nykykäytännössä käännytetty takaisin maihin, joissa heitä vainotaan ja homoseksuaalisuus on kriminalisoitu. Näin on tehnyt myös Suomi.
Työpaikoilla tasa-arvo määritellään monin ja keskenään ristiriitaisin tavoin. Osa näistä tavoista pikemminkin pitää yllä sukupuolten eriarvoisuutta kuin purkaa sitä. Tasa-arvotyötä myös vastustetaan ja sukupuolen merkitystä vältetään korostamasta, kirjoittaa Hanna Ylöstalo. Hänen väitöskirjansa ”Tasa-arvotyön tasa-arvot” tarkastetaan 13.1.2012 Tampereen yliopistossa.
Mitä erityistä on naisissa, jotka ovat nousseet poliittisen vallan korkeimmille askelmille? Miten he sen tekivät? Ajatuspaja e2:n ja Maaseudun Sivistysliiton julkaisemassa Muotokuvia - Naisia politiikan huipulta -julkaisussa kerrotaan viiden merkittävän naisen tarinat. Mukana ovat Suomesta Tarja Halonen, Elisabeth Rehn ja Mari Kiviniemi.
Rikollinen käyttäytyminen on voimakkaasti sukupuolittunutta. Suurin osa rikoksista epäillyistä on miehiä. Naisten osuus kaikista epäillyistä on noin viidesosa, mutta osuus vaihtelee rikostyypeittäin. Nämä tiedot löytyvät Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisusta Rikollisuustilanne 2010.
Sukupuolten välisiin palkkaeroihin vaikuttaa naisten ja miesten sijoittuminen eri aloille ja vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin. Myös perhevapaista aiheutuva työuran katkonaisuus heikentää naisten palkkoja. Miehillä ei lastensaannista ole vastaavia seurauksia. Noin puolet sukupuolten välisestä palkkaerosta on kuitenkin selittämätöntä, kirjoittaa artikkelissaan tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
Vapaa-ajan määrä on kasvanut 2000-luvulla sekä miehillä että naisilla, mutta miehillä sitä on kuitenkin enemmän. Miesten ja naisten tekemien kotitöiden sisällöt ovat lähentyneet. Silti naiset tekevät valtaosan kotitaloustöistä, ja miehet pääosan huoltotöistä, kertoo tuore ajankäyttötutkimus.
Lapsiperheiden perhemuodot eivät ole kumouksellisesti muuttumassa. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on pysynyt vuosia samana. Seitsemän prosenttia lapsista elää uusperheessä isä- tai äitipuolen kanssa. Rekisteröidyissä suhteissa elävien parien lasten määrä on pieni. Tilastokeskuksen julkaisu Perheet 2010 kertoo eri perhetyyppien osuuksista, lapsiperheiden kokoonpanoista ja maahanmuuttajaperheistä.
Kirjasto- ja informaatioalan maailmankongressi IFLA 2012 järjestetään Helsingissä. Nais- ja tasa-arvoalan kirjastojen ja informaatiokeskusten IFLA-esikonferenssi pidetään Tampereella 8.-10.9.2012. Tasa-arvotiedon keskus Minna toimii tilaisuuden paikallisena järjestäjänä. Esikonferenssin Call for Proposals on käynnissä ja se päättyy 31.1.2012.
Miten lihavuus vaikuttaa naisten ja miesten työnsaantiin Suomessa? Millaista on työelämän segregaatio Tanskassa ja Ruotsissa? Miten luontuu perheystävällisyys norjalaisessa tietotyössä? Kun työnteko ulottuu kotiin, onko kyse ylitöistä vai joustavista työajoista? Kysymyksiin vastataan Nordic Journal of Working Life Studies teemanumerossa Gender and Working Life. 
Vuoden 2011 Työelämän tutkijan palkinnon on saanut Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö dosentti Anna-Maija Lehto. Palkinto myönnettiin 4.11.2011 Työelämän tutkimuspäivien yhteydessä Tampereella. Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäinen Jutikkala-palkinto jaettiin puolestaan Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasoselle 14.11.2011.
Millaista on 2010-luvun feministinen yhteiskuntaa koskeva tutkimus? Millaisia ilmiöitä se nostaa esille? Miten siinä ymmärretään tieto ja feministinen politiikka? Noin 140 tutkijaa ja opiskelijaa pohti näitä kysymyksiä Tampereella 11.11.2011 järjestetyssä konferenssissa Sukupuoli yhteiskunnassa.
I
Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki on esittänyt lakisääteisiä sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin, mikäli sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu niissä vuoteen 2013 mennessä. Jos kiintiöt toteutettaisiin meillä Norjan mallin mukaisina, yltäisi vain noin joka kymmenes pörssiyhtiö nykyisellä hallituskokoonpanollaan 40 prosentin tavoitteeseen.
Laki pörssiyhtiöiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä säädettiin Norjassa vuonna 2003. Silloin moni ei arvannut, että sellaiset valtiot kuin Espanja, Ranska ja Italia seuraisivat pian Norjan esimerkkiä. Liike-elämän tasa-arvoa vauhditetaan lainsäädännöllä jo seitsemässä Euroopan maassa. Myös EU esittää sukupuolikiintiöiden käyttöönottoa, mikäli naisten asema pörssiyritysten johdossa ei pehmeämmin keinoin vahvistu.
Liikuntapäättäjien joukko on miehinen. Miehet harrastavat naisia enemmän urheiluseuroissa, ja naiset käyttävät miehiä enemmän yksityisten yritysten liikuntapalveluita. Miehet saavat naisia suuremman osan urheilun apurahoista. Näin kertoo uusi raportti Liikunta ja tasa-arvo 2011. Selvitys tarkastelee tasa-arvotilannetta liikunnassa ja tarjoaa aineksia kehitystyöhön. Se myös näyttää, mitä liikunnasta ja tasa-arvosta tiedetään ja mitä ei.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on päättänyt lakkauttaa Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen (NIKK) 31.12.2011. Se ei jatka itsenäisenä toimijana, mutta osia sen nykyisistä tehtävistä on tarkoitus kytkeä johonkin Pohjoismaissa toimivaan organisaatioon. Vielä ei ole tiedossa, mitä siirtyvät toiminnat ovat ja minne ne sijoittuvat.
Seksuaalisuudesta näyttäisi muodostuneen yksi nykykulttuurin näkyvimmistä pakkomielteistä ja kiehtovimmista paljastusten kohteista. Siitä on tullut myös muodikas markkinointiväline, jonka avulla myydään mediassa lähes mitä tahansa. Professori Sanna Karkulehto kirjoitti aiheesta kirjan Seksin mediamarkkinat. Teoksessa hän esittelee tiiviisti alan tutkimuksen peruskäsitteet ja keskeiset teoreetikot ja esittää havainnollisia esimerkkejä seksin ja median moninaisista kytköksistä.
EU:n tasa-arvopolitiikkaa koskeva ajankohtainen tieto löytyy nyt Euroopan komission uudistetun Oikeus-sivuston kautta. Verkkopalvelu kertoo sukupuolten tasa-arvoon liittyvästä lainsäädännöstä, toimintasuunnitelmista, asiakirjoista ja tärkeistä päivämääristä. Sukupuolten tasa-arvon lisäksi Oikeus-sivustolla on tietoa esimerkiksi rikosoikeudesta, syrjinnästä ja perheoikeudesta.
Miesten odotettavissa oleva elinikä on 6,5 vuotta matalampi kuin naisilla, mutta ero on kaventumassa. Miesten ja naisten välillä on elinajan ohella eroja myös sairastavuudessa. Erojen suuruus ja suunta kuitenkin vaihtelevat riippuen siitä, millä mittarilla niitä tarkastellaan ja siitä, mikä ikäryhmä on tarkastelun kohteena. Iskulause "women are sicker but men die quicker" antaa liian yksioikoisen kuvan sukupuolten terveyseroista.
Monipuolista ruokaa kohtuudella, enemmän liikuntaa, vähemmän viinaa ja tupakkaa – siinä keskeiset reseptit kansalaisten terveyden edistämiseen. Keskivertonaisella on keskivertomiestä terveellisempi ruokavalio. Liikunnan määrässä sukupuolten erot ovat vähäiset ja tupakoinnin suhteenkin erot ovat tasoittumassa. Alkoholin käytössä miesten ja naisten väliset erot ovat sen sijaan edelleen selvät naisten juomisen yleistymisestä huolimatta.
Tilastokeskuksen tuore Nuori tasa-arvo -julkaisu tarkastelee 15–29-vuotiaiden naisten ja miesten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkaisun artikkelit käsittelevät muun muassa nuorten perheitä, asumista, koulutusta, työelämää, opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevia, työasenteita, palkkoja, tuloja ja velkoja, terveyttä, elintapoja, lastensuojelua, kulttuuriharrastuksia, internetin käyttöä, nuorisorikollisuutta, väkivallan uhreja sekä osallistumista.
Viime vuosikymmeninä kehittynyt tyttötutkimus tarkastelee sukupuolen merkitystä nuorten elämässä ja tyttöyden merkityksiä, mahdollisuuksia ja rajoituksia. Se kyseenalaistaa sukupuolineutraalia puhetta lapsuudesta ja nuoruudesta sekä purkaa sukupuolittuneita mekanismeja, jotka vaikuttavat niin tyttöjen kuin poikien arkeen. Kirjauutuus ”Entäs tytöt” on yleisesitys siitä, mitä suomalainen tyttötutkimus on, mistä se hakee vaikutteita ja miten sitä tehdään.
Sodanjälkeiset työyhteiskunnan muutokset ovat suosineet naisia. Väitteen esittää SAK:n tasa-arvovastaava, erikoistutkija Tapio Bergholm Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjassa julkaistussa artikkelissaan. Bergholmin mukaan naisten työmarkkina-aseman parantumisen kanssa samaan aikaan tapahtunut miestyöllisyyden rapautuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.
Raiskattujen kohtelu ja tekijöiden saamat vähäiset tuomiot ovat nousseet otsikoihin. Lutkamarssit vastustivat naisten syyllistämistä raiskatuksi tulemisestaan. On peräänkuulutettu vahvempaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ja lainsäädäntöön kaivataan muutosta. Monet suomalaiset järjestöt ja asiantuntijat vaativat, että raiskausrikosten sääntelyyn pitää sisällyttää ”puuttuva suostumus”.
Naiset ovat siirtyneet työelämässä yhä vaativampiin tehtäviin. Erityisesti naisten osuus johtajista on kasvanut merkittävästi. Muutos ei silti juuri näy kukkarossa, ei ainakaan suhteessa miehiin, kirjoittaa Tilastokeskuksen Mika Idman artikkelissaan "Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä – palkkapussi ennallaan". Erityisasiantuntijoiden joukossa naisten osuus on myös kasvanut, mutta heillä naisten ja miesten välinen palkkaero on jopa suurentunut.
Naiset ovat miehiä uskonnollisempia. Uskonnon, moraalikäsitysten ja sukupuolen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Vaikka uskonnollisuus on yhteydessä kielteisiin asenteisiin homoseksuaalisuutta kohtaan, miehet torjuvat homoseksuaaliset sukupuolisuhteet naisia useammin, kertoo tuore tutkimusjulkaisu Uskonto suomalaisten elämässä. Siinä tarkastellaan suomalaisten uskonnollisuuden astetta, uskonnon harjoittamista ja moraalikäsityksiä kansainvälisen kyselyaineiston pohjalta.
Tunnettu isyystutkija ja kasvatustieteiden lehtori Jouko Huttunen jää elokuussa 2011 eläkkeelle Jyväskylän yliopistosta. Haastattelussa hän luo kokoavan katseen isyystutkimuksen kentälle ja raottaa isyyden tulevaisuuden näkymiä. Huttunen kysyy, onko isyyden seuraava vaihe ”performatiivisten isien” esiinmarssi.
Milloin Suomi sai ensimmäisen naisministerin? Milloin tehtiin ensimmäinen hallituksen tasa-arvo-ohjelma? Miltä vuodelta on alkuperäinen tasa-arvolaki? Miten vanhempainvapaajärjestelmä on kehittynyt? Minnaan on koottu suomalaisen tasa-arvon virstanpylväitä aina 1800-luvulta tähän päivään saakka.
Suomalainen paritanssikulttuuri on elävää. Lavat ovat ahkerassa käytössä ja uusi lajeja opetellaan kursseilla. Tasa-arvoa korostavassa maassa paritanssin maailma on saareke, jossa vanhat sukupuoliroolit ovat voimissaan. Miehet hakevat tanssiin, vievät tanssia ja naisen tehtävä on seurata vaivattomasti. Vaikka näistä rooleista suuresti nautitaankin, moni harrastaja kaipaa sekahaun yleistymistä. Totuttuja asetelmia haastaa se, että paritanssit viehättävät myös samaa sukupuolta olevia pareja.
Oikeus-lehti 2/2011 pureutuu rikosoikeuteen ja kriminaalipolitiikkaan ihmis- ja perusoikeuksien näkökulmasta. Teemanumero käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, rikosten uhrien asemaa ja tasa-arvo- ja kriminaalipolitiikan suhdetta. Elina Pirjatanniemi esittää, että pohjoismainen humaani ja rationaali kriminaalipolitiikka näyttäisi pettäneen juuri naiset. Kevät Nousiaisen mukaan suomalaista tasa-arvo- ja kriminaalipolitiikkaa on tehty pitkään toisistaan erillään, mutta tilanne näyttäisi olevan muuttumassa.
Minnan järjestötietopankkiin on kerätty perustietoa suomalaisista sukupuolen ja tasa-arvon piirissä toimivista kansalaisjärjestöistä. Mukana on erikokoisia järjestöjä, joista osa tekee pelkästään tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyvää työtä ja osalla tasa-arvo ja sukupuoli ovat yksi osa-alue laajemman toimintakentän sisällä.
Uusi hallitusohjelma sisältää lukuisia tasa-arvo- ja sukupuolipoliittisia linjauksia. Selvitykset aborttien myöhäisimmästä viikkorajasta ja terveydenhuollon henkilöstön oikeudesta kieltäytyä etiikkansa vastaisista toimenpiteistä ovat puhuttaneet. Sukupuolineutraalin avioliittolain puuttuminen ohjelmasta on myös noteerattu. Vanhempainvapaiden 6+6+6 -mallia ei ohjelmassa suoraan mainita, mutta isille merkittyjä vapaita kuitenkin lisätään.
Tampereen yliopisto uudisti hallintorakenteensa vuoden 2011 alusta. Yliopistoon nimitettiin yhdeksän tieteenalayksikön johtajaa, jotka kaikki ovat miehiä. Kuuden johtajanpaikan hakijoiden joukossa oli sekä miehiä että naisia. Tasa-arvovaltuutettu pyysi yliopistolta selvitystä valintaprosessista. Saadusta selvityksestä käy tasa-arvovaltuutetun mukaan ilmi, että hakijoiden ansioita ei vertailtu objektiivisesti ja avoimesti, kuten tasa-arvolaki vaatisi.
Miehen työ -palkinto myönnettiin tänä vuonna Ralf Sundille. Hän on tuonut yhteiskunnalliseen keskusteluun miesten aseman erotilanteissa ja kehittänyt Erosta elossa -projektin heidän auttamisekseen. Paula Vesala sai Naisasialiitto Unionin Vuoden Lyyti -arvonimen naisten sotakokemusten koskettavasta tulkitsemisesta. Vuoden Kristiina -tunnustus myönnettiin Transtukipisteelle sen sinnikkäästä työstä transihmisten tukemisessa.
Eri ihmisryhmien tasa-arvoa edistävää ja syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Keskeiset lait tässä ovat tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki. Tasa-arvolaki keskittyy sukupuolten tasa-arvoon. Yhdenvertaisuuslaki sääntelee muita syrjintäperusteita. Vaiheikkaassa uudistustyössä on esitetty lakien yhdistämistä. Voimakkaan vastustuksen vuoksi lait päädyttiin pitämään erillään. Lakiuudistusten aikataulu on avoin.
Siveellisyys oli 1800-luvun puolenvälin Suomessa keskeinen politiikan ja moraalifilosofian käsite. Orastavalle naisasialiikkeelle siveellisyys oli myös sukupuolipolitiikan väline. Tuija Pulkkisen ja Antu Soraisen toimittama kirja kertoo, miten käsitteen tulkinta aikojen saatossa muuttui. Myönteinen tulkinta väistyi ja käsitteestä tuli vanhanaikaisen seksuaalimoraalin synonyymi.
Pitäisikö huolestua, jos oma poika haluaa pukeutua mekkoon? Kuinka suhtautua sukupuoli-identiteettiään etsivään nuoreen koulumaailmassa? Mitä ajatella, kun perheenjäsen tai työtoveri ”tulee ulos kaapista”? Näihin kysymyksiin vastataan uudessa kirjassa ”Saanko olla totta?” Teos kertoo myös, miten auttamistyön ammattilainen voi työssään tunnistaa vähemmistöihin kuuluvien erityiset tarpeet.
Huhtikuun 2011 eduskuntavaalit olivat monin tavoin historialliset, mutta edustajien sukupuolijakaumaan ne eivät tuoneet suuria muutoksia. Naisten osuuden hidas kasvu jatkui. SDP:n eduskuntaryhmä on naisvaltaisin. Vihreissä naisehdokkaiden kannatus on ääniosuudella mitattuna korkein, kuten jo monissa aiemmissakin vaaleissa. Naisedustajat ovat totuttuun tapaan miesedustajia nuorempia, mutta ikäero on kaventumaan päin. Miesedustajien joukossa on tällä kertaa enemmän ensikertalaisia.
Ihmiskaupan määritelmä laissa on tulkinnanvarainen ja se on osoittautunut hankalaksi soveltaa. Nyt Suomessa tutkitaan ja tuomitaan ihmiskaupan piirteitä omaavia tapauksia muina rikoksina kuten parituksena, toteaa ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä ehdottaa säädettäväksi erityislakia ihmiskaupasta, jotta ilmiö tunnistettaisiin ja uhreja autettaisiin nykyistä paremmin.
Ruotsi kriminalisoi seksin oston vuonna 1999. Suomessakin seksin oston täyskieltoa ehdotettiin prostituutiota ja ihmiskauppaa koskevan lakiuudistuksen yhteydessä, mutta vuonna 2006 hyväksytyssä laissa rangaistavaksi säädettiin vain seksin ostaminen parituksen ja ihmiskaupan uhreilta. Norja ja Islanti ovat valinneet Ruotsin tien: niissä yleinen seksin ostamisen kieltävä laki on ollut voimassa vuodesta 2009.
Uusi eurooppalainen sivusto tuo toisen aallon feminismin keskeisiä tekstejä niin tutkijoiden kuin muidenkin aihepiiristä kiinnostuneiden saataville. Hankkeeseen ovat osallistuneet kaikki 27 EU-maata sekä Kroatia ja Turkki. Näistä kaikista on valittu kymmenen tekstiä, jotka on kuvailtu ja tallennettu yhteiseurooppalaiseen FRAGEN-tietokantaan. Tietokantaan valitut suomalaiset tekstit heijastelevat monipuolisesti naisliikkeen ja feminismin toisen aallon henkeä, kysymyksenasetteluja ja vaatimuksia 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin.
Abortti kuuluu naisten oikeuksiin sivistysvaltioissa. Olisi päästävä eteenpäin naisten ja sikiöiden oikeuksien vastakkainasettelusta ja annettava aborttikeskusteluissa tilaa naisten eettisille pohdinnoille, elämäntilanteille ja tunteille, toteaa huhtikuun 15. päivä Helsingin yliopistossa väittelevä Salome Tuomaala. Hänen väitöskirjansa ”Keskeytyksiä elämässä – naisten toimijuudet aborttikertomuksissa” käsittelee kokemuksia raskauden keskeyttämisestä.
Miesten yleistä asevelvollisuutta on pidetty meillä kansallisena itsestäänselvyytenä. Muualla Euroopassa laajasta asevelvollisuudesta on luovuttu ja nykyjärjestelmää kyseenalaistavia äänenpainoja kuullaan yhä useammin suomalaisessakin keskustelussa. Anders Ahlbäckin mukaan asevelvollisuus oli myös Suomen itsenäisyyden alkuaikoina yllättävän kiistanalainen. Hän on tutkinut, millaisia mielikuvia asepalvelukseen ja mieheyteen liittyi sotien välisenä aikana, vuosina 1918-1939.
Miten väkivalta ja sukupuoli kytkeytyvät toisiinsa? Mikä on ajankohtaista suomalaisessa väkivaltatutkimuksessa ja -politiikassa? Vastauksia kysymyksiin löytyy nyt minna.fi-sivustolle kootuista väkivaltatiedon lähteistä. Mukana on tietoa esimerkiksi parisuhdeväkivallasta, seksuaalisesta väkivallasta, lainsäädännöstä ja maahanmuuttajuuteen liittyvistä väkivaltakysymyksistä.
Organisaatiouudistukset voivat sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta olla sekä uhka että mahdollisuus. Kuntakarttaa uuteen uskoon muokkaavien kuntaliitosten vaikutus naisten edustukseen kuntien poliittisessa ja viranhaltijajohdossa näyttää olevan pikemmin kielteinen kuin myönteinen. Liitoskuntien ja muiden kuntien väliset erot eivät ole suuria, mutta suunta on huolestuttava.
Naistenlehtien yhteiskunnallista merkitystä vähätellään. Esimerkiksi naispoliitikot saavat naistenlehtien palstoilla runsaasti myönteistä julkisuutta samaan aikaan, kun puoluepolitiikkaa kohtaan tunnetaan yleistä epäluottamusta, toteavat Iiris Ruoho ja Laura Saarenmaa kirjassaan Edunvalvonnasta elämänpolitiikkaan – Naistenlehdet journalismina ja julkisuutena.
Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys, kuuluu tunnettu Minna Canth -sitaatti vuodelta 1893. Paljon on muuttunut Canthin ajoista, mutta hänen yhteiskuntakritiikkinsä on vieläkin osuvaa. Maaliskuun 19. päivä on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä.
Vaikka perhevapaiden tasaisempi jako isien ja äitien kesken on yksi suomalaisen tasa-arvopolitiikan kestotavoitteista, olemme jääneet siinä suhteessa Pohjolan takapajulaksi. Suomalaiset isät käyttävät vanhempainvapaasta selvästi pienemmän osuuden kuin isät Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Vanhempainvapaiden uudistamista selvittänyt työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen tavasta, jolla isien kotona oloa lisättäisiin. Se esittää kolmea vaihtoehtoista mallia.
Tasa-arvovaalit.fi on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) vaalisivusto. Se on tarjonnut tasa-arvotietoa vaalityöhön ja äänestäjille vuoden 2008 kunnallisvaaleista alkaen. Nyt sivusto suuntaa kevään eduskuntavaaleihin. TANEn omien tasa-arvoteemojen ja vaaliviestien lisäksi saavat äänensä kuuluviin eri puoluiden kolumnistit. Tutustu 
Koulujen pitäisi kyetä kyseenalaistamaan totutut sukupuoliroolit ja niihin perustuvat valinnat. Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen opettajankoulutukseen on haasteellista. Se vaatii perustakseen tutkimusta, jossa sukupuoli ja siihen liittyvät erot on otettu huomioon. Uudessa kirjassa liki 50 alan asiantuntijaa kertoo havaintojaan siitä, miten sukupuolinäkökulma toteutuu opettajankoulutuksessa sekä opettajuuteen ja kouluun liittyvässä tutkimuksessa.
Saksalainen naisasianainen Clara Zetkin teki aloitteen kansainvälisen naisten päivän viettämisestä vuonna 1910 Kööpenhaminassa järjestetyssä sosialistinaisten kansainvälisessä kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokoukseen osallistuneet suomalaiset sosiaalidemokraatit Ida Aalle-Teljo, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää mainitaan monissa historiikeissa – he olivat kokouksen ainoita naiskansanedustajia.
Vanhempien eron yhteydessä on ratkaistava, missä lapsi asuu, miten hän tapaa toista vanhempaansa ja valitaanko yhteis- vai yksinhuolto. Nämä huolto- ja tapaamiskäytännöt on viime aikoina nostettu esiin tasa-arvokysymyksenä. Epäillään, että erityisesti isiä syrjitään. Aiheesta on kuitenkin niukasti tutkimustietoa. Säännöllisesti tuotettua ja tarkkaa valtakunnallista tilasto- ja rekisteriaineistoa on vähän.
Eduskuntavaalikampanjalla ja siihen satsatuilla euroilla on ehdokkaan menestymisen kannalta huomattavan suuri merkitys. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa edustajanpaikan saaneiden miesten kampanjakustannukset olivat keskimäärin 40600 euroa, naisten 35400 euroa. Eroa oli keskimäärin runsaat 5 200 euroa miesten hyväksi. Eduskuntaan valittiin 116 miestä ja 84 naista.
Sukupuolten palkkaero pienenee hitaasti. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käynnistivät vuonna 2006 samapalkkaisuusohjelman. Tavoitteena oli palkkaeron kaventuminen enintään 15 prosenttiyksikköön vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmaa arvioineen Juhani Saloniuksen mukaan tavoitteeseen ei päästä. Tuoreessa raportissa ohjataan vastuuta työmarkkinajärjestöille.
Yhteiskunnalliset kysymykset ja ihmisten väliset suhteet oikeudellistuvat, todetaan vuoden 2010 viimeisessä Naistutkimus-lehdessä. Anu Pylkkänen pohtii artikkelissaan, voisiko syrjinnänvastaista lainsäädäntöä soveltaa yksityiselämään. Outi Anttila analysoi huntukieltoa käsitteleviä oikeustapauksia. Parisuhdeväkivallan sovittelun problematiikka on Tiina Qvistin aiheena, ja Tiina Oikarinen tarkastelee ihmiskaupan vastaisia toimintasuunnitelmia. Lehdessä käsitellään myös tasa-arvolainsäädäntöä, ihmisoikeuksia ja raiskausrikoksia.
Suomalainen lasten kotihoidon tuki on jäykkä ja vanhentunut. Se voi olla myös köyhyysloukku äideille, todetaan tuoreessa kirjassa ”Cash-for-Childcare: The Consequences for Caring Mothers”. Tekijät Jorma Sipilä, Katja Repo ja Tapio Rissanen muistuttavat myös, että suosittu kotihoidon tuki jättää osan lapsista varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
Ainevalinnat ja opiskelualat ovat Suomessa edelleen sukupuolisidonnaisia. Korkeakouluopinnoissa sukupuolen mukainen jako eli segregaatio on kansainvälisestikin poikkeuksellisen jyrkkä, todetaan segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa. Se sisältää toimenpide-ehdotuksia, joilla segregaatiota voidaan vähentää koulutuksessa ja opetuksessa.
Yli puolet 15–74 -vuotiaista suomalaisista miehistä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn tuore tutkimus ”Tuhansien iskujen maa – Miesten kokema väkivalta Suomessa” kertoo, että miehet joutuvat yleisimmin tuntemattoman henkilön tekemän väkivallan kohteeksi.
Arto Jokinen kirjoittaa: Tasa-arvo-lehden viimeistä Miesnäkökulmaa varten selasin läpi, mitä lehden 23 vuoden aikana miehistä on kirjoitettu. En tartu eniten käsiteltyyn aiheeseen, isyyteen, vaan toiseen toistuvaan teemaan: uuteen miesliikkeeseen. Tähän aiheeseen punoutuvat kysymys miesten ja tasa-arvon välisestä suhteesta sekä haave erilaisesta miehisyydestä. Uudesta miesliikkeestä on toivottu kasvavan uusi mies, joka luopuu perinteisestä maskuliinisuudesta, kantaa vastuunsa lasten kasvatuksesta ja kotitöistä sekä tulee mukaan naisten rinnalle tasa-arvotyöhön. 
Tieteelliset aikakauslehdet ovat tutkimustiedon julkaisemisen keskeinen väylä. Artikkelit kansainvälisissä journaaleissa ovat tärkeitä myös tutkijanuralla etenemisen kannalta. Edistääkseen kansainvälistä julkaisemista norjalainen sukupuolentutkimuksen informaatiokeskus Kilden on koonnut verkkosivuilleen kattavasti alan aikakauslehtiä. Listaus on maailmanlaajuinen, ja siinä on mukana nais-, mies- ja queer-tutkimusta.
Queer-tutkimus keskittyy sukupuolen, seksuaalisuuden ja heteronormatiivisuuden kriittiseen tarkasteluun. Se kyseenalaistaa normaalina, luonnollisena ja itsestäänselvänä pidetyn. Mutta mistä queer on tullut ja mihin suuntaan se on menossa? Kysyimme asiaa sosiologi Jan Wickmanilta, jonka yhdessä Martin Bergin kanssa kirjoittama "Queer" julkaistiin aiemmin tänä vuonna Ruotisssa.
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura -lehti 3/2010 tarjoaa monitahoisen näkymän tutkimukseen ja keskusteluun. Teemat vaihtelevat isyyden tulevaisuudennäkymistä feministisen tulevaisuudentutkimuksen radikaaleihin yhteiskuntavisioihin ja verotusmallien sukupuolivaikutuksista lahjatalouden mahdollisuuksiin. Kirjoittajakuntaan kuuluvat muun muassa Kelan erikoistutkija, sosiologi, ekopsykologi, kauppatieteilijä sekä kansainvälisiä tulevaisuudentutkijoita. Teemanumero nostaa esiin tulevaisuudentutkimuksessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin katveeseen jääneitä sukupuolinäkökulmia.
Miesnäkökulma on raivaamassa tietään suomalaiseen tasa-arvopolitiikkaan. Miehet kokevat tulleensa siinä sivuutetuiksi. Nyt vaaditaan muutosta. Uusi miesaktivismi katsoo sukupuolten tasa-arvoa miesten ja poikien perspektiivistä. Käytännössä miesliikkeen toimijoiden painotukset ovat osin niin etäällä toisistaan, että on ehkä syytä puhua liikehdinnästä pikemminkin kuin yhtenäisestä miesliikkeestä.
Tasa-arvokysymykset koskevat kaikkia yhteiskuntaelämän osa-alueita ja näkyvät konkreettisesti naisten ja miesten elämässä. Näin todetaan Suomen kautta aikojen ensimmäisessä tasa-arvoselonteossa, joka linjaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevaa politiikkaa vuoteen 2020 saakka. Selonteko myös arvioi hallitusten tasa-arvopolitiikkaa viimeisen runsaan kymmenen vuoden ajalta.
Pienten lasten arkipäivässä musiikkia kuunnellaan eri tilanteissa, leikin yhteydessä ja päivähoidossa lauletaan, ja musiikki kuuluu myös lapsen rauhoittamiseen ja nukuttamiseen. Musiikkitieteen dosentti Taru Leppänen perehtyy alle kouluikäisten lasten musiikkikulttuuriin tietokirjassa Vallatonta musiikkia – Lastenmusiikkikulttuuri 2000-luvun Suomessa. Teoksen mukaan suomalaisten lastenlaulujen käsitys sukupuolista on varsin stereotyyppinen.
Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi ja Helsingin olympialaiset merkitsevät nykyaikaisen ja kansainvälistyvän Suomen alkua. Samaan aikaan nousi kuitenkin huoli suomalaisten naisten säädyllisyyden rapautumisesta ja suhteista ulkomaalaisiin miehiin. Rotukysymystäkin käsiteltiin julkisuudessa, kertoo Maija Urponen tuoreessa tutkimuksessaan.
Uudessa numerossa paneudutaan toiseuden kohtaamisen teemoihin. Maria Vihlman käsittelee homoseksuaalisuuden ulossulkemista rippikoulun oppikirjoissa. Tiina Kuokkanen kirjoittaa sukupuolinäkökulman merkityksestä arkeologisessa tutkimuksessa ja Jiri Nieminen kriittisestä miestutkimuksesta. Mervi Autti kertoo Rovaniemellä 1900-luvun alussa valokuvaajina työskennelleiden Auttin neitien elämästä.
"Naisiin kohdistuva väkivalta on hyvin haavoittavaa, ja uhri tarvitsee ulkopuolista apua selviytyäkseen", totesi kehittämispäällikkö Minna Piispa Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman aloitusseminaarissa, joka pidettiin 30.9. Helsingissä. Valtion tehtävä on ennaltaehkäistä väkivaltaa ja taata uhreille tarpeellinen tuki ja hoito. Ohjelman rahoitus kuitenkin puhutti niin seminaarissa esiintyneitä ministereitä kuin runsaslukuista yleisöäkin.
Sukupuolen näkyväksi tekeminen on keskeistä sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden ja –käytäntöjen purkamisessa. Suomen Akatemian laaja, vuosina 2007-2010 toteutettu Valta Suomessa -ohjelma on rahoittanut runsasta pariakymmentä hanketta. Niistä viisi on keskittynyt vallan ja sukupuolen tarkasteluun.
Nationellt centrum för kvinnofrid (NCK) on Ruotsissa, Uppsalan yliopiston yhteydessä toimiva kansallinen keskus, jonka tehtävänä on koota ja välittää tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta. NCK:n vastikään avattu ilmainen www-tietopankki on suunnattu erityisesti niille, jotka työssään kohtaavat sukupuolistuneen väkivallan uhreja. Tietopankki on ruotsinkielinen. Laajan ja monipuolisen aineistonsa vuoksi se on kiinnostava ja hyödyllinen myös suomalaisille ammattilaisille ja tutkijoille.
Millainen ongelma maahanmuuttajataustaisten miesten tekemä väkivalta perhepiirissään on ja miten sitä tulisi käsitellä? Tutkija Suvi Keskinen Turun yliopistosta on perehtynyt aiheeseen tutkimushankkeissaan. Hän korostaa, että maahanmuuttajataustaisten tekemä väkivalta ei ole yhtenäinen ilmiö eikä siitä suinkaan kaikki liity kunniakäsityksiin.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Nyt on valmistunut neljän eri ministeriön yhteistyönä tekemä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Siinä todetaan, että väkivallan uhrien, tekijöiden ja väkivallalle altistuneiden lasten tulisi saada suoraan väkivallan ehkäisytyöhän erikoistuneita palveluja. Toimenpide-ehdotuksiin on kirjattu myös muun muassa riskinarviointimenetelmien kehittäminen ja tarve arvioida uudelleen seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä.
Tunteet on nostettu näkyvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana kulttuurintutkimuksen kohteeksi. Tunteita voidaan käyttää myös osana tutkimusmenetelmiä ja tiedon muodostusta. Marianne Liljeströmin ja Susanna Paasosen toimittama kirja Working with Affect in Feminist Readings avaa kansainvälisin kirjoittajavoimin tunteiden tutkimuskäytön mahdollisuuksia aiheinaan esimerkiksi tanssi, tietokonepelit ja porno.
Mitä isyyden ihanteista ja arjesta tiedetään? Millainen on oikeanlainen isyys ja mitä odotuksia isyyteen liitetään? Entä millaista on isien arki? Miten ne ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä ja -satoina? Näihin kysymyksiin kulttuurihistorioitsija Ilana Aalto ja kasvatustieteilijä Johanna Mykkänen ovat etsineet vastauksia isyyden tutkimuksen katsauksessaan eri aloilta viime vuosikymmeninä.
Hegeliläinen filosofia on vaikuttanut monen feminismin klassikon ajatteluun aina Simone de Beauvoirista Luce Irigarayhin. Uudessa kirjassa Hegel’s Philosophy and Feminist Thought käsitellään Hegelin merkitystä nykyisessä feministisessä filosofiassa. Tässä artikkelikokoelmassa Hegeliä tulkitsevat uudelleen muun muassa Tuija Pulkkinen, Kimberly Hutchings ja Judith Butler. 
Vuodesta 1993 toiminut Naistutkimuksen postituslista siirtyy Minnan ylläpidettäväksi 16.8.2010 alkaen. Samalla listan nimi muuttuu. Uusi nimi on kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvoasioiden tiedotuslista, lyhyemmin ST-lista. Kaikki Naistutkimuslistan aiemmat tilaajat siirtyvät automaattisesti ST-listalle. Toivotamme myös kaikki tasa-arvokysymyksistä ja sukupuolentutkimuksesta kiinnostuneet uudet tilaajat lämpimästi tervetulleiksi ST-listalle.
Liettuan Vilnaan sijoittuva Euroopan tasa-arvoinstituutti vietti avajaisiaan 20.6.2010. Päätös instituutin perustamisesta tehtiin jo joulukuussa 2006. Toiminnan käynnistäminen on kuitenkin vienyt aikaa. Istituutille valittiin johtaja viime vuonna ja sen myötä myös muut rekrytoinnit pääsivät vauhtiin.
Naistutkimuslehden tuoreessa numerossa julkaistaan Pälvi Rantalan artikkeli "Äiti ei pitänyt hänestä mitään huolta", Mari Mäkirannan "Toistotekoja ja radikaalia omakohtaisuutta" ja Anne Määtän & Terhi Laineen "Kun parisuhde köyhdyttää". Kirja-arvostelujen, lektioiden ja muiden ajankohtaisten teemojen lisäksi lehdessä herätellään keskustelua nykyajan feminismistä.
Iiris Ruoho ja Sinikka Torkkola vaativat vastailmestyneessä kirjassaan journalisteja tunnistamaan alansa sukupuolittuneisuus ja sukupuolta rakentava vaikutus. Heidän mukaansa journalismin tulisi nähdä itsensä sukupuolta tuottavana yhteiskunnallisena ja kulttuurisena käytäntönä, jolloin sen on mahdollista irrottautua jo taakaksi käyneestä perinteisestä sukupuolijaosta.
Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine on nimennyt tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Hannele Varsan Vuoden Kristiinaksi. Valinta on tunnustus sukupuolentutkimuksen tunnetuksi tekemisestä sekä tutkimustulosten kääntämisestä politiikan ja hallinnon kielelle poliittisen päätöksenteon käyttöön. Naisasialiitto Unionin perinteisen Vuoden Lyyti –arvonimen on tänä vuonna saanut tutkija Anu Suoranta. Titteli on osoitus ansiokkaasta tasa-arvotyöstä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miehen työ –palkinto on myönnetty ohjaajille, jotka ovat dokumenttielokuvissaan käsitelleet suomalaisia miehiä. Palkitut ovat Miesten vuoro –elokuvan ohjaajat Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, Freetime Machos –elokuvan ohjaaja Mika Ronkainen sekä Miehen kuvan ohjannut Visa Koiso-Kanttila. 
Raija Julkunen analysoi uudessa kirjassaan tasa-arvon ihanteen ja sukupuolijärjestelmän välisiä jännitteitä. Kirjan kohteena ovat tasa-arvolla merkityt Pohjoismaat ja erityisesti suomalainen yhteiskunta. Julkunen nimeää 2000-luvun sukupuolijärjestelmän jälkipatriarkaaliseksi. Sukupuoliraja liikkuu ja hämärtyy samalla kun sukupuolta esitetään ja vahvistetaan toisalla.
Pirjo Jukaraisen ja Sirkku Terävän toimittama kirja ’Tasa-arvoinen turvallisuus’ avaa keskustelua maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan tasa-arvoistavasta ja eriarvoistavasta historiasta ja niiden tulevaisuudesta. Osa kokoomateoksen artikkeleista on käytännönläheisiä ja omakohtaisia - monet kirjoittajista ovat toimineet maanpuolustus- tai kriisinhallintatehtävissä. Osa artikkeleista taas sisältää teoreettisempaa pohdintaa turvallisuusinstituutioiden ja -organisaatioiden tasa-arvohaasteista.
Michèle Barrettin "Nykyajan alistettu nainen" ilmestyi suomeksi vuonna 1985 osuuskunta Vastapainon kustantamana. Sen jälkeen Vastapainolta on ilmestynyt pitkä rivi nais- ja sukupuolentutkimuksen kirjallisuutta. Uunituore kotimainen kokoomateos "Käsikirja sukupuoleen" on järjestyksessä viideskymmenes.
Euroopan unionin tasa-arvopolitiikkaa ei Suomessa tunneta kovinkaan hyvin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on julkaissut kirjan "Euroopan unioni tasa-arvoa tekemässä" -kirjan tehdäkseen aihetta tutummaksi.
Virallisen tasa-arvopolitiikan asiakirjoihin on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Erityisesti työelämän ja koulutuksen alueella on myös toteutettu runsaasti toimenpiteitä mm. tasa-arvosuunnittelun kehittämiseksi, segregaation purkamiseksi ja naisten tutkijanuran edistämiseksi. Sukupuolinäkökulman huomioiminen on kuitenkin monilla politiikka-alueilla puutteellista.
Nais- ja sukupuolentutkimuksen suomenkielistä perusoppikirjaa on odotettu pitkään. Olisipa minulla ollut tämä kirja kädessäni 15 vuotta sitten, kun eräskin haalaripukuinen mies käveli työpaikkani ”naistutkimus-kyltin” luo ja ihmetteli puoliääneen: ”Naistutkimus, mitä ne ny niistäkin tutkii.” Tuija Saresman, Leena-Maija Rossin ja Tuula Juvosen toimittamassa käsikirjassa otetaan huomioon myös sellaiset lukijat, jotka haluavat vain tutustua sukupuolen tutkimukseen ja ehkä lukea pelkästään yhden teoksen aiheesta.
Naisten poliittisen edustuksen kansainvälisissä vertailuissa Suomi paistattelee kärkisijoilla. Pintaa syvemmällä politiikassakin piilee vielä sukupuolten hierarkinen vallanjako. Kun katseet kääntyvät politiikasta naisten asemaan maan elinkeinoelämän johtopaikoilla, ei Suomella ole aihetta tasa-arvoylpeilyyn. 
