Ajankohtaista
Isyysvapaa uudistuu. Isät saavat isyysrahaa 1.1.2013 jälkeen pidempään ja joustavammin kuin aiemmin. Isä voi pitää 1–18 arkipäivää vapaata ja saada isyysrahaa samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysrahapäivät isä voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Halutessaan isä voi pitää kaikki 54 arkipäivää vapaata äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivärahaa. Isyysvapaa ei lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata.
Kela: Isyysvapaa pitenee
STM: Isälle korvamerkitty vapaa pitenee
Eron jälkeinen lapsen tapaamisoikeus toteutuu vaihtelevasti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti. Lähes neljännes äidin kanssa asuvista eroperheiden lapsista ei tapaa isäänsä edes joka kuukausi. Toisaalta isän luona asuvista lapsista vain 2–5 prosenttia ei tapaa kuukausittain äitiään. Tulokset perustuvat vuosien 2007–2008 tietoihin 6500 lapsesta ja nuoresta.
Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot, s. 46–47, THL 2012
Isyyslain uudistus
Perherakenteiden muuttuminen, avoliittojen yleistyminen ja isyystutkimusten kehittyminen edellyttävät muutoksia vuodesta 1976 voimassa olleeseen lakiin. Uudistustarpeista on tehty arviomuisto, josta antoi lausuntonsa 42 viranomaista ja yhteisöä. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta uudeksi isyyslaiksi. Sen odotetaan valmistuvan vuoden 2013 syyskuussa.
Oikeusministeriö: Isyyslain uudistaminen, lausuntotiivistelmä
Eduskunnan kirjaston Lakihankkeiden tietopaketit – LATI -palvelu: Isyyslain uudistaminen
Miten isyys todetaan, tunnustetaan tai vahvistetaan eri Euroopan maisssa? Oikeusministeriön selvitykseen on koottu kuvaukset 15 Euroopan maan isyyden määräytymistä koskevista säännöksistä.
Oikeusministeriö: Isyyden määräytyminen. Kansainvälinen vertailu
Isyys tasa-arvopolitiikassa
Suomalaiset isät käyttävät vanhempainvapaasta selvästi pienemmän osuuden kuin isät Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Vanhempainvapaiden uudistamista selvittänyt työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen tavasta, jolla isien kotona oloa lisättäisiin. Se esittää kolmea vaihtoehtoista mallia.
Lue lisää
Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta linjaa tasa-arvopolitiikkaa vuoteen 2020 saakka. Sen mukaan isälle ja äidille tarvitaan oma vanhempainvapaajakso, koska nyt vanhempainvapaata käyttävät lähinnä äidit. Isyyttä halutaan tukea myös neuvolasta lähtien ja erotilanteissa. (STM 2010)
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miestyön historia 1988–2006 kertoo, että isyteen liittyvät kysymykset ovat olleet TANEn miesjaoston avainteemoja koko jaoston olemassaolon ajan. (STM 2006)
Isätoimikunnan mietintö vuodelta 1999 sisältää ehdotuksia isän aseman tukemiseksi. Mietintö myös arvioi suomalaisen isän asemaa lainsäädännössä, työssä ja perhe-elämässä. (STM 1999)
Oppaita ja selvityksiä
Ero ja isyys – Opas eroperheiden kanssa työskenteleville
Isänäkökulmaa halutaan lisätä erotilanteissa. ”Ero ja isyys” -opas kertoo, miten eroauttajat voivat ottaa isät aiempaa paremmin huomioon ja miten tämä edesauttaa lapsen edun toteutumista. Oppaassa on myös perustietoa vanhemmuuden muutoksista ja lasten huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden järjestämisestä. Sen on tuottanut hanke Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – Isät pois paitsiosta. (2011)
Isät kasvatuskumppaneina on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tietopaketti isien kanssa työskenteleville neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. (THL 2011)
Isät ja isyyden tukeminen äitys- ja lastenneuvoloissa -selvitys perustuu terveydenhoitajille tehtyyn kyselyyn. Isien käynnit äitiys- ja lastenneuvolassa ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. Valtaosa terveydenhoitajista tiedosti isien tukemisen merkityksen. (STM 2008)
Kehittämishankkeita
Isänä työelämässä (2012-2013) on Lahden ammattikorkeakoulun projekti, joka edistää isäystävällistä työkulttuuria. Projekti järjestää valtakunnallisesti luentoja ja koulutuksia isille, pk-yritysten työnantajille, perheammattilaisille ja muille kiinnostuneille.
Isä-hanke (2010-2013) on Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa. Se jakautuu perheiden ja ammattihenkilöiden parissa tehtävään työhön. Hankkeen painopisteet vaihtelevat alueittain.
Mitä isot edellä sitä pienet perässä (2011-2013) NMKY:n hanke, jonka päämäärä on vaikuttaa isien kanssa työskenteleviin toimijoihin, työelämään perhekeskeisyyden vahvistumiseksi, miehille tarjottavien vapaaehtoisareenoiden monipuolistumiseen ja monikulttuurisuuden vahvistumiseen isien ja lasten parissa.
Projekt Pappa (2009-2011) Familjeparasollet-yhdistyksen hanke, jonka tavoitteena on ollut tuoda esiin isät aktiivisina ja osallisina vanhempina lastensa elämässä. Toiminta on ollut pääosin ruotsinkielistä ja sijoittunut suomen ruotsinkielisille alueille.
Isyyden tueksi (2008-2011) Miessakit ry:n projekti, jonka tavoite oli rakentaa laaja-alainen käytännön malli isyyden tukemiseksi. Miessakit ry:llä on myös jatkuvaa isätoimintaa, johon sisältyy koulutusta ja vertaisryhmiä.
Tutkimuskirjallisuutta
Aalto Ilana & Kolehmainen Jari (2004) Isäkirja. Mies, vanhemmuus ja sukupuoli. Tampere: Vastapaino.
Aho Anna-Liisa (2010) Isän suru lapsen kuoleman jälkeen - tuki-interventio ja sen arviointi. Tampere: Tampere University Press.
Autonen-Vaaraniemi Leena (2009) Eronneiden miesten kodit ja kotikäytännöt. Tampere: Tampere University Press.
Autonen-Vaaraniemi Leena (2012) Eroisyyden oikeuttamisen periaatteet. Teoksessa Hannele Forsberg & Leena Vaaraniemi (toim.) Kiistanalainen perhe, moraalinen järkeily ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino, 101–122.
Halme Nina (2009) Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Huttunen Jouko (2001) Isänä olemisen uudet suunnat: Hoiva-isiä, etä-isiä ja ero-isiä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kekäle Jari (2007) Postmoderni isyys ja uskonnollisuus. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Korhonen Merja (1999) Isyyden muutos. Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Kujala Erkki (2003) Sodan pojat: sodanaikaisten pikkupoikien lapsuuskokemuksia isyyden näkökulmasta. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Mykkänen Johanna (2010) Isäksi tulon tarinat, tunteet ja toimijuus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Mykkänen Johanna & Aalto Ilana (2010) Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset - Raportti isyyden tutkimuksesta Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.
Paavilainen Riitta (2003) Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen. Äitien ja isien kokemuksia raskaudesta ja äitiyshuollosta. Tampere: Tampere University Press.
Pirskanen Henna (2011) Alkoholi, isyys ja valta. Ongelmajuovat isät miesten elämäntarinoissa. Helsinki: Väestöliitto.
Sutinen Päivi (2005) Vanhempana ja aikuisena uusperheessä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Torkkeli Markus (2001) Koulutulokkaiden isät lastensa koulunkäynnin tukena. Helsinki: ITLA ja Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian tutkimusyksikkö.
Vuori Jaana (2001) Isät, äidit ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa. Tampere: Tampere University Press.
Ylikännö Minna (2009):
Isien ajankäytöstä: uuden isyyden esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 2/2009
Päivitetty 25.1.2013
Isyystutkija ja kasvatustieteiden lehtori Jouko Huttunen on toiminut mukana isyystutkimuksen monissa vaiheissa ja nähnyt alan räjähdysmäisen kasvun.Hän loi kokoavan katseen isyystutkimuksen kentälle ja raotti isyyden tulevaisuuden näkymiä. 