”Isyys on kultalautasella tarjottu mahdollisuus”

Tunnettu isyystutkija ja kasvatustieteiden lehtori Jouko Huttunen jää elokuussa 2011 eläkkeelle Jyväskylän yliopistosta. Isyyden matkassa -juhlaseminaariaan varten hän loi kokoavan katseen isyystutkimuksen kentälle ja raotti isyyden tulevaisuuden näkymiä.

Huttunen on toiminut mukana isyystutkimuksen monissa vaiheissa ja nähnyt alan räjähdysmäisen kasvun.

–    Kun tulin 1970-luvulla yliopistolle jatko-opiskelijaksi, vanhemmuus tarkoitti tutkimuksessa lähinnä äitiyttä. Isyyden tutkimus oli yllätyksekseni tavattoman vähäistä. Nyt isyystutkimus on kansainvälisesti varmasti tuhatkertaista verrattuna tuohon aikaan, tutkija iloitsee.

Tutkimustieto ei kuitenkaan runsaudestaan ja laaja-alaisuudestaan huolimatta tunnu tavoittavan arjessa eläviä isiä.

–    Isyys on pitkään ollut hellitty aihe, mutta vain pieni osa tutkimustiedosta on valunut ”tavallisten” isien toimintaan, ajatteluun ja keskusteluihin. Eivätkä kaikki asiantuntijatkaan ole perillä isyystutkimuksesta, Huttunen harmittelee.

Sukupuolierojen näkökulmasta miesnäkökulmaan

Jouko Huttunen korostaa isyystutkimuksen ihmiskäsitysten, näkökulmien ja teoreettisten lähtökohtien moniulotteisuutta ja kirjavuutta. Äitiyden tutkimuksessa ei ole lainkaan niin paljon eri näkökulmia kuin isyystutkimuksessa, jossa on vuosien varrella koettu monia eri siirtymiä.

Huttunen on eritellyt isyystutkimuksen kentältä viisi eri näkökulmaa, joista käsin isyyttä on tarkasteltu:

Sukupuolierojen näkökulma on vanhin ja siinä äitiys on nähty tärkeämmäksi kuin isyys. Tämän näkökulman taustalla voi olla esimerkiksi biologinen, fundamentalistinen tai psykoanalyyttinen ihmiskäsitys.

Roolikriittisestä näkökulmasta käsin isien ja miesten on toivottu rikkovan sukupuolistereotyyppisiä rajoja ja toteuttavan itseään isyyden kautta. Näkökulma on yksilökeskeinen ja oppimisteoreettinen.

Tasa-arvonäkökulma on lyönyt itsensä vahvimmin läpi. Se vaatii tiukasti yhteiskunnallista muutosta. Isille halutaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin äideille. Tavoitteena on jaettu vanhemmuus, tasa-arvoinen parisuhde ja yhtäläinen työn ja perheen yhteensovittaminen.

Lapsinäkökulmasta tarkastellaan isä-lapsi suhdetta ja isän merkitystä lapselle.

Miesnäkökulmassa painottuu isyyden merkitys miehelle itselleen. Siinä pohditaan isyyden ja maskuliinisuuden suhdetta ja kasvamista miehenä ja isänä.

Isyys performanssina?

Jouko Huttunen arvioi, että isyyttä tutkitaan tätä nykyä riittävän laajalla rintamalla eikä kentällä ole erityisiä katvealueita. Miesnäkökulman täydentämisestä hän kuitenkin innostuu. Vielä tarvitaan tietoa isyyden merkityksestä miehille itselleen ja siitä, mitä kaikkia mahdollisuuksia isyys voi miehille avata. Tässä kohdin Huttunen nostaa esiin kysymyksen isyyden performatiivisuudesta soveltaen naistutkimuksen klassikon Judith Butlerin teoretisointia.

–    Entä jos isyys onkin performatiivinen asia? Se merkitsisi, että isyys nähdään tekoina ja esityksinä, ei pelkkänä olemisena. Tällöin voi kysyä, miten miehet itse tekevät isyyttään. Mitä toistoja ja rituaaleja isyydessä on?

Tutkija myös hahmottelee, millaisia voisivat olla uudet ”performatiiviset isät”.

–    Miehet voivat alkaa aktiivisesti muokata isyyttään jonkin ideaalin mukaiseksi. Isyydestä tulee tällöin näkyviä isyyssuorituksia. Pahimmillaan tämä saattaa merkitä, että isyys saa manipulatiivisia piirteitä, parhaimmillaan taas sitä, että isyydestä tulee hauska ja antoisa asia niin miehelle kuin muillekin perheenjäsenille. Myös isien syyllistäminen voisi loppua, Huttunen pohtii.

Isyyden vastuu ei ole yksilöllinen valintakysymys

Jouko Huttunen on tullut tunnetuksi jaetun vanhemmuuden ja tasa-arvon puolestapuhujana. Hän oli myös kuultavana vanhempainvapaiden kehittämistä pohtineessa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Huttunen kannattaa nykyistä laajempia isäkiintiöitä.

–    Kiintiöiden vastustamisella vain ruokitaan ajattelua, että isyys on miehille yksilöllinen valintakysymys. Äideiltä on kuitenkin aina odotettu, että he kasvavat yhteiskunnallisesti hyväksytyiksi äideiksi. Vastaavaa voidaan odottaa myös isiltä, Huttunen painottaa.

Yhteiskunnallisen katsantokannan lisäksi isyystutkija haluaa muistuttaa miehiä isänä elämisen iloista.

– Isyys on miehille kultalautasella tarjottu mahdollisuus, jota kannattaa opetella hoitamaan!

Teija Hautanen
22.8.2011