Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit

Raija Julkunen analysoi uudessa kirjassaan tasa-arvon ihanteen ja sukupuolijärjestelmän välisiä jännitteitä. Kirjan kohteena ovat tasa-arvolla merkityt Pohjoismaat ja erityisesti suomalainen yhteiskunta. Julkunen nimeää 2000-luvun sukupuolijärjestelmän jälkipatriarkaaliseksi. Sukupuoliraja liikkuu ja hämärtyy samalla kun sukupuolta esitetään ja vahvistetaan toisalla.

Raija Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino 2010

Kustantajan esittelyteksti

Sukupuolten tasa-arvosta on tullut kansainvälisesti tärkeä tavoite. Pohjoismaat pitävät kärkisijoja sukupuolten tasa-arvon globaaleissa vertailuissa ja myös Suomi esiintyy mielellään tasa-arvon mallimaana.

Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, että samalla sukupuolten tasa-arvo karkaa koko ajan käsistämme. Sukupuolijärjestelmän peruspiirteet – ero, hierarkia ja heteronormatiivinen muotti – haurastuvat yhdessä paikassa mutta uusiutuvat ja nousevat esiin toisessa. Itse sukupuolen käsite on problematisoitu, eikä sitä käsitetä pelkästään miesten ja naisten väliseksi eroksi vaan myös miesten ja naisten keskinäisiksi eroiksi. Jokainen sukupolvi tulkitsee uudelleen sukupuolen ja tasa-arvolle annetun merkityksen.

Tasa-arvopoliittisina keskustelunaiheina ovat säilyneet palkkaeriarvoisuus, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä hoivaava isyys. Niiden rinnalle ovat nousseet uudet tai uusvanhat kysymykset seksuaalivähemmistöjen ja samansukupuolisten parien oikeuksista, kulttuurin seksualisoitumisesta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja seksikaupasta. Miehet ovat aktivoituneet Suomessakin ja arvostelevat tasa-arvopolitiikkaa feministisestä hegemoniasta. Keiden voimavarana tasa-arvopolitiikka toimii – naisten, miesten, molempien vai ei kenenkään?

Sisältö

Lukijalle

1. Johdanto

Suomalainen sukupuoli
Käsitteellinen näkökulma: sukupuolijärjestelmästä järjestykseen

2. Sukupuolinen sorto feministisessä ajattelussa

Toisen aallon feminismi: alistuksesta vapautumiseen
Feminismin kolmas aalto: monet ja risteävät erot
Takaisin alkuun: materialistiseen feminismiin ja kansalaisuuteen
Vai miehetkö sittenkin sorrettuja?
Hankala vai itsestään selvä tasa-arvo

3. Pohjoismaisen sukupuolijärjestyksen tekeminen

Kansalliset regiimit
Harvinainen hetki: tasa-arvoidea lyö läpi
Naisystävällinen valtio ja sosiaalipoliittinen tasa-arvo

4. Konteksti vaihtuu

Talouden ja valtion muodonmuutos
Monikehäinen tasa-arvon hallinta
Mikä katkos: ero, takaisku vai jakaantunut kansalaisuus?
Lailla ja tiedolla: tasa-arvopolitiikka vahvistuu Suomessa

5. Erilläänpito ja hierarkia työssä

Naiset tulevat
Miesten ja naisten työt
Naisistunutta työtä miehisen tehokkuuden puristuksessa
Työ tasa-arvopolitiikan ytimessä

6. Heteroperheen sukupuoli

Demokraattinen perhe ja tasa-arvoinen intiimi
Perheen vastaisku
Isät esityslistalle
Henkilökohtaisen poliittisuus: parisuhdeväkivalta

7. Uudelleenseksualisoitu nainen

Naisen ruumiillisuus ja sukupuoliero
Seksiä kaupan

8. Sukupuolipolitiikan ja sosiaalipolitiikan ristivedot

Naisten liittolainen vaakalaudalla
Familistinen käänne?
Miten käy hoivan julkispalvelumallin?
Sukupuolisensitiivistä sosiaalipolitiikkaa

9. Jälkitraditionaalinen ja jälkipatriarkaalinen sukupuoli: murtuvat ja uusiutuvat järjestykset

Sukupuolivallan ja eron säilymistä ja rikkoutumista
Uusi nainen
Muuttuuko mies?
Heteronormin säilyminen ja säröily

10. Tasa-arvo – sitkeän idean ja sukupuolijärjestelmän välissä

Idean jatkuvuus ja tasa-arvokoneiston vahvistuminen
Tasa-arvon rajat ja paradoksit

3.6.2010