Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa
Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (STM 2010) sisältää viisi korkeakoulu- ja tiedemaailmaa koskevaa linjausta (s. 37–39): 1) Korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa vahvistetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. 2) Korkeakoulujen tasa-arvotyötä ja sukupuolinäkökulman integroimista korkeakoulujen opetuksen ja tutkimukseen edistetään. 3) Kaikkeen opettajankoulutukseen integroidaan tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuuden edistäminen. 4) Naisten tutkijanuraa edistetään konkreettisesti. 5) Nais-, mies- ja sukupuolentutkimuksen asemaa vahvistetaan.
Kristiina Brunilan kirjoittamassa korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevassa selvityksessä tasa-arvopolitiikka ja korkeakoulu- ja tiedepolitiikka näyttäytyvät erillisinä saarekkeina. Naistutkimuksen, korkeakoulujen piirissä tehdyn tasa-arvotyön ja -hankkeiden kokemuksia ei ole riittävästi hyödynnetty korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Selvitys kiinnittää huomiota naisten asemaan tiedemaailmassa ja tutkijanuran ongelmiin . Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa (STM 2009) on yksi vuonna 2010 annetun tasa-arvoselonteon taustaselvityksistä.
Tilastotietoja
Ammattikorkeakouluopinnot ja -tutkinnot
Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli syksyllä 2011 yhteensä 139 900 opiskelijaa. Heistä 54 % oli naisia. Syksyllä 2011 opintonsa aloittaneista naisia oli 55 % (ks. Tilastokeskuksen taulukko).
Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen on tavallisempaa miehillä kuin naisilla. Myös keskimääräiset opintoajat ovat miehillä pidemmät (ks. Tilastokeskuksen taulukko).
Kun tarkastellaan ammattikorkeakoulusta valmistuneita, ovat naiset selvänä enemmistönä. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista naisia oli 63 % (ks. Tilastokeskuksen taulukko)
Yliopisto-opinnot ja -tutkinnot
Yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli vuonna 2010 yhteensä 170 000 opiskelijaa. Naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 54 % ja uusista opiskelijoista 55 % (ks. Tilastokeskuksen taulukko). Vuonna 2010 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 63 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 53 % oli naisia.
Keskimäärin naiset suorittavat yliopistotukinnon miehiä nopeammin (ks. Tilastokeskuksen taulukko)
Miehet ovat selvänä enemmistönä ainoastaan sotilasalan (98 %) ja teknillistieteellisien alan (78 %) tutkinnon suorittaneissa. Kaikilla muilla aloilla naiset ovat tutkinnon suorittaneiden joukossa enemmistönä. Terveystiede ja eläinlääketiede ovat yliopistojen opintoaloista naisvaltaisimmat, naisten osuus alan tutkinnon suorittaneista yli 90 %. Kasvatustieteen ja psykologian tuon alan tutkinnon suorittaneistakin naisia oli yli 80 %.
Tutkijakoulutus
Naisten osuus lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneista on kasvanut samaan aikaan, kun tutkijankoulutettujen määrä on lisääntynyt. Vuoden 1980 koulutustilastojen mukaan tutkijakoulutuksen saaneita oli Suomessa yhteensä 8000. Heistä 17 % oli naisia. Vuonna 2010 tutkijakoulutettuja oli jo runsaat 36 000. Naisten osuus oli noussut 41 prosenttiin.
Vuonna 2010 valmistui noin 1500 tohtoria, joista 53 % oli naisia. Naiset ovat olleet enemmistönä tohtorintutkinnon suorittaneiden joukossa vuodesta 2007 alkaen.
Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta
Naisten osuus yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnassa on sitä pienempi, mitä korkeamman tason tehvävistä on kysymys. Vuonna 2009 professoreista 25 % oli naisia. Yliassistenteista naisia oli 39 %. Muissa tehtävissä naiset olivat jo enemmistönä: assistenteista 54 %, lehtoreista 53 % ja tuntiopettajista 60 % oli naisia (ks. OKM:n julkaisu Korkeakoulut 2011, s. 39).
Yliopistojen hallinto
Suomen 16 yliopistosta viidessä on rehtorina nainen (Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Svenska handelshögskolan, Teatterikorkeakoulu, Aalto-yliopisto).
Julkaisuja: Sukupuoli tiedemaailmassa ja korkeakouluopetuksessa
Tasa-arvopolitiikka on kiinnittänyt huomiota naisten asemaan ja uramahdollisuuksiin tiedemaailmassa. Tutkimuskirjallisuudessa tarkastellaan lähemmin sukupuolen merkitystä akateemisessa yhteisössä.
Heikkinen, Mervi (2011) Tapaustutkimus yliopiston tasa-arvopolitiikasta: seksuaalinen häirintä. Aikuiskasvatus 3/2011, 174–183.
Husu, Liisa (2001) Sexism, Support and Survival in Academia. Academic Women and Hidden Discrimination in Finland. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Husu, Liisa & Rolin, Kristina (2005) (toim.) Tiede, tieto ja sukupuoli. Helsinki: Gaudeamus.
Jauhiainen, Annukka (2011) Opetustyö ja sukupuoli uusliberalistisessa yliopistossa. Aikuiskasvatus 3/2011, 164–173.
Julkunen, Raija (2004) Hullua rakkautta ja sopimustohtoreita. Jyväskylä: Minerva.
Kivinen, Osmo & Nurmi, Jouni (2009) Sukupuolten keskinäissuhteet korkeakoulutuksessa ja työmarkkinoilla - eurooppalainen vertailu. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2), 149-157.
Meriläinen, Susan (2001) Changing Gendered Practices: A PAR Project within an Academic Work Community. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
Nikunen, Minna (2012) Työ, perhe ja sukupuolten tasa-arvo. Teoksessa Pasi Pyöriä (toim.) Työhyvinvointi ja organisaation menestys. Helsinki: Gaudeamus.
Saarinen, Jaana (2003) Naistutkijat tiedemaailmassa. Kertomuksia tutkimusprosesseista. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Valtaosassa yliopistojen hallituksia naisia on vähintään 40 prosenttia. Rehtoreista naisia on kolmasosa. Tasa-arvovaltuutettu selvitti naisten ja miesten osuudet yliopistojen johto- ja hallintoelimissä. Tasa-arvo näyttää toteutuvan niissä hyvin. 
Tampereen yliopistoon nimitettiin vuonna 2011 yhdeksän tieteenalayksikön johtajaa, jotka kaikki ovat miehiä. Tasa-arvovaltuutetun mukaan hakijoiden ansioita ei vertailtu objektiivisesti ja avoimesti, kuten tasa-arvolaki vaatisi.