Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Koulutustaso ja -valinnat

Web sisällön esitys

Koulutusalojen ja ammattien sukupuolenmukainen eriytyminen on jyrkkää Suomessa. Korkeakouluopinnoissa tämä niin sanottu segregaatio on kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen suuri. Eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa. Myös koulutustasossa on sukupuolenmukaisia eroja: tytöt menevät poikia usemmin lukioon ja hankkivat korkeamman koulutuksen.
 

Tytöille ja pojille toivotaan uusia koulutus- ja uravalintoja

Ainevalinnat ja opiskelualat ovat Suomessa edelleen sukupuolisidonnaisia, todetaan segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa. Se sisältää toimenpide-ehdotuksia, joilla segregaatiota eli sukupuolenmukaista eroa koulutuksessa ja ammatinvalinnassa voidaan vähentää. Raportissa on myös tietoa lainsäädännöstä ja tutkimus- ja kehityshankkeista. Lue lisää

 

 
Peruskoulun ja lukio-opetuksen ainevalinnat

Peruskoulussa pojat suorittavat tyttöjä enemmän matematiikan ja luonnontieteiden valinnaisia opintoja. Toisaalta tytöt opiskelevat poikia enemmän ja monipuolisemmin vieraita kieliä.

Myös lukio-opetuksen ainevalinnoissa on merkittäviä sukupuolenmukaisia eroja. Keväällä 2010 lukion suorittaneista naisista pitkän matematiikan valitsi 36 prosenttia ja miehistä 53 prosenttia. Kuten peruskoulussakin naiset opiskelivat lukiossa miehiä enemmän valinnaisia kieliä. Esimerkiksi saksaa opiskeli lukiossa miehistä 22 prosenttia ja naisista 29 prosenttia. Ranskaa opiskeli miehistä 9 prosenttia ja naisista 24 prosenttia.

Vuoden 2009 ylioppilaskirjoituksissa matematiikan pitkän oppimäärän kokeisiin ilmoittautuneista oli miehiä 55 prosenttia, kemian kokeisiin ilmoittautuneista 58 prosenttia ja fysiikan kokeisiin ilmoittautuneista 79 prosenttia. Psykologian kokeisiin ilmoittautuneista 81 prosenttia oli naisia. Naiset ilmoittautuivat miehiä huomattavasti useammin myös kielten kokeisiin.

Vuonna 2010 ylioppilastutkinnon suoritti 19 000 naista ja 13 700 miestä.

Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo (STM 2009), s. 44-49
Lukiokoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet 2010, Tilastokeskus
Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat 2010, Tilastokeskus
Yliopppilastutkinto 2009
 

Naisten ja miesten alat ammattikoulutuksessa

Ammattikoulutuksen koulutusalavalinnat ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miesvaltaisin on tekniikan ja liikenteen ala. Vuonna 2010 alan ammtillisen perustutkinnon suorittaneista 83 % oli miehiä. Aloista naisvaltaisin on sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Vuonna 2010 valmistuneista naisia oli 92 %.

Vuonna 2010 ammatillisen perustutkinnon suorittaneita oli yhteensä 34 000. Heistä 53 % oli miehiä.

Ammatillinen koulutus 2010, Tilastokeskus
 

Korkeakoulututkinnot

Naiset suorittavat miehiä enemmän ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja.

Ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2010 noin  22 000 tutkintoa. Tutkinnon suorittaneista 63 % oli naisia. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnon sai valmiiksi 6 377 naista ja 691 miestä. Toisaalta tekniikan ja liikenteen alalta valmistui 4369 miestä ja 979 naista.

Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista enemmistö on naisia. Vuonna 2010 tutkinnon sai valmiiksi 7 695 naista ja 6 689 miestä. Esimerkiksi teknillistieteellisellä alalla ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 3 747 miesteä ja 1 006 naista. Yhteiskuntatieteistä valmistui taas 806 naista ja 283 miestä ja kasvatustieteistä 991 naista ja 211 miestä. Kauppatieteissä sukupuolten suhde on tasaisempi: alan tutkinnon suoritti 854 naista ja 730 miestä.

Naiset suorittivat tohtorintutkintojakin enemmän kuin miehet. Vuonna 2010 tohtoriksi valmistui 797 naista ja 723 miestä. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suoritti 61 naista ja 19 miestä. Kauppatieteissä nais- ja miestohtoreita valmistui suunnilleen yhtä paljon.  Luonnontieteissä ja teknillistieteellisellä alalla miehet väittelivät naisia useammin.  Teknillistieteellisen alalla tohtoriksi valmistui  235 miestäja 83 naista.

Tilastokeskuksen ammattikorkeakoulu- ja yliopistotilastot  vuodelta 2010
Korkeakoulutuksen segregaatiosta 2000-luvulla ks. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo, s. 52-57 (STM 2009)


Naiset miehiä koulutetumpia

Naisten koulutustaso on viime vuosikymmeninä noussut miesten koulutustasoa nopeammin. Vuonna 1970 naisten koulutustaso oli kaikissa ikäryhmissä matalampi kuin miehillä. Vuonna 2010 naiset ovat miehiä koulutetumpia lukuunottamatta vanhimpia ikäryhmiä.

Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on naisten osuus korkeakoulututkinnon suorittaneista. Vuonna 2009 keskiasteen tutkinto oli miehistä 41 ja naisista 36 prosentilla. Korkea-asteen tutkinto oli miehistä 24 ja naisista 30 prosentilla. OECD:n tuoreen ennusteen mukaan naisten ja miesten koulutustaso uhkaa eriytyä edelleen: suomalaisnaisten joukossa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden ennakoidaan nousevan 61 prosenttiin, mutta miesten joukossa vain 36 prosenttiin.

Väestö entistä koulutetumpaa - alueelliset erot suuria (Tilastokeskus 2012)
Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten (Tilastokeskus 2009)
Kuntien koulutustasossa edelleen huomattavia eroja (Tilastokeskus 2010)
Väestö koulutusasteen ja iän mukaan 2009 (Tilastokeskus 2010)

Kuva: iStockphoto

Web sisällön esitys

Segregaation vähentämiseen opetusta uudistamalla

Opettajuus ja opettajankoulutus -sivulla on tietoa, miten opetusta voidaan voidaan kehittää segregaatiota vähentävään suuntaan. Koulutus-etusivulla on tietoa alan tutkimus- ja kehittämishankkeista.