Kokemukset koulumaailmasta ovat sukupuolen värittämiä, ja koulu muokkaa käsityksiä esimerkiksi siitä, mikä sopii tytöille ja mikä pojille. Myös oppimistuloksissa ja erityisopetuksessa on sukupuolenmukaisia eroja. Koulukirjat ja muu oppimateriaali eivät juurikaan tarjoa sukupuolten tasa-arvoon liittyvää pohdintaa, mutta niiden sukupuolikuvalla on merkitystä kasvatustyössä. Sukupuolinäkökulmasta tehtyä tutkimusta on eniten perusopetuksesta.
Oppimistulokset
Erityisopetus
Oppimateriaalit
Koulukokemukset ja oppilaiden hyvinvointi
Koulun arki
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus
Taito- ja taideaineet
Tyttöjen ja poikien oppimistuloksia on vertailtu kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa. Kaikissa OECD-maissa tytöt lukevat poikia paremmin. Suomalaisten tyttöjen lukutaito on poikkeuksellisen hyvä. Ero poikien lukutaitoon on OECD-maiden suurin. Suomalaispojat kuitenkin lukevat paremmin kuin OECD-maiden pojat keskimäärin.
PISA-tulosten mukaan suomalaisnuorten matematiikan osaamisessa ei ole merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä. Luonnontieteissä tytöt suoriutuivat hieman poikia paremmin.
Sukupuolten oppimiserot vaihtelevat Suomessa alueellisesti ja paikallisesti. Kaupunkilaispoikien osaaminen on selkeästi parempaa kuin maaseutukoulujen poikien.
PISA-tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa on saatu. Kansallisissa arvioinneissa on lisäksi huomattu, että tytöt saavat äidinkielessä taitotasoaan heikompia todistusnumeroita ja pojat taas taitotasoaan parempia numeroita.
Opetushallituksen matematiikan seuranta-arvioinnin mukaan tyttöjen ja poikien matematiikan osaamisessa ei ole eroa. Pojat kuitenkin hallitsevat paremmin päässälaskun ja tytöt ongelmanratkaisun. Luonnontieteiden arvioinnissa tytöt osasivat poikia paremmin biologiaa ja maantietoa. Pojat osasivat fysiikkaa tyttöjä paremmin.
Ylioppilaskirjoituksissa naiset saavat keskimäärin miehiä korkeampia arvosanoja, ja miehet ovat enemmistönä heikompia arvosanoja saaneista. Miehistä useampi kokelas tulee hylätyksi kuin naisista.
Pisa-sivusto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Lappalainen, Hannu Pekka (2008) On annettu hyviä numeroita [PDF] Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007. Opetushallitus.
Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti [PDF], luku 6. Segregaatio oppimistuloksissa ja arvioinnissa, s. 40-43. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.
Ylioppilastutkinto 2009 Tilastoja ylioppilastutkinnosta. Ylioppilastutkintolautakunta.
Onko laskutaito laskussa? Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2011. Opetushallitus 2012.
Luonnontieteellinen osaaminen perusopetuksen 9. luokalla 2011. Opetushallitus 2012.
Koulu – sukupuoli ja oppimistulokset. Opetushallitus 2004.
Pojat ovat tyttöjä useammin erityisopetuksessa. Lukuvuonna 2009–2010 peruskoulua käyvistä pojista 11,5 prosenttia oli siirretty erityisopetukseen ja tytöistä 5,5 prosenttia. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistui 27 prosenttia pojista ja 19 prosenttia tytöistä.
Syinä erityisopetukseen siirtoon ovat sekä pojilla että tytöillä usein eriasteiset kehitysviivästymät, aivotoiminnan häiriöt, liikuntavammat tai vastaavat ja kielen kehityksen häiriöistä johtuvat oppimisvaikeudet. Pojilla on kuitenkin tyttöjä huomattavasti useammin perusteena ”tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus”. Myös osa-aikaista erityisopetusta pojat saivat tyttöjä useammin tästä syystä.
Matematiikan oppimisvaikeudet olivat tytöillä poikia selvästi useammin peruste osa-aikaiselle erityisopetukselle.
Erityisopetus 2010, Tilastokeskus
Miessukupuoli hallitsee oppimateriaaleissa. Yksi perusopetuksen tärkeistä tavoitteista on auttaa lapsia ja nuoria kasvamaan tasa-arvoa kunnioittaviksi kansalaisiksi. Perusopetukseen tarkoitetut oppimateriaalit eivät kokonaisuutena tue tätä tavoitetta. Näin esittävät Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijat Liisa Tainio ja Tiina Teräs Opetushallitukselle tehdyssä selvityksessä ”Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa”. Sen mukaan miessukupuoli on oppimateriaaleissa enemmän esillä kuin naiset ja tytöt. Lue lisää
Tasa-arvo ja sukupuoli oppimateriaaleissa tukee oppimateriaalien kustantajia ja tekijöitä avaamalla käytännöllisten esimerkkien kautta sitä, miten sukupuolten tasapuolinen ja avarakatseinen käsittely voidaan toteuttaa materiaalien laadinnan eri vaiheissa. (Opetushallitus 2011)
Sukupuoli ja seksuaalisuus oppikirjoissa -katsaus tiivistää suomalaisen oppikirja ja -materiaalitutkimuksen havaintoja 1990–2000-luvuilta. Katsauksessa on käsitelty myös seksuaalivalistusta. (Tasuko-hanke 2011)
Peruskoulua käyvät pojat suhtautuvat kouluun tyttöjä yleisimmin kielteisesti ja arvioivat oikeudenmukaisuuden ja kouluun kuulumisen kokemuksia negatiivisemmin kuin tytöt. He myös joutuvat tyttöjä yleisimmin kiusatuiksi ja kiusaavat itse useammin. Silti tytöt kokevat itsetuntonsa ja terveytensä alhaisemmaksi kuin pojat. Pojat rasittuvat koulutyöstä tyttöjä yleisemmin 5. luokalla ja tytöt poikia yleisemmin 9. luokalla. Enemmän aiheesta:
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. WHO-Koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994–2006 -tutkimus (Opetushallitus 2008)
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994–2010 – WHO-koululaistutkimus (HBSC-Study) (Opetushallitus 2012)
Kouluterveyskysely (THL) tehdään peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisille ja lukion ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten 1- ja 2-luokkalaisille. Vuoden 2011 tietojen mukaan koulutyö kuormittaa eniten lukiolaistyttöjä, joista lähes puolet kokee koulutyön työmäärä liian suureksi. Kaikilla kyselyn oppiasteilla tytöillä on poikia selvästi enemmän erilaisia fyysisiä oireita ja masentuneisuutta.
Tytöt kertoivat poikia enemmän kokeneensa seksuaalisuuden loukkauksia. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa ovat kokenet eniten toisen asteen ammatillisten oppilaitosten tytöt. Heistä yli puolet kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää ja noin kolmannes seksuaalista väkivaltaa. Kaikista kyselyn pojistakin 30–40 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää. Kouluterveyskyselyssä sillä tarkoitetaan häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä ja seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä esim. huorittelua tai homottelua. Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset eivät tuloksissa rajaudu koulumaailmaan. Lue lisää: Kouluterveyskyselyn tulokset
Tutkimuksissa on tarkasteltu myös lähemmin, mitä tyttönä ja poikana eläminen merkitsee koulun arjessa, miten opettajat heihin suhtautuvat ja millaiset käsitykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta vallitsevat koulumaailmassa. Huomiota kiinnitetty myös väkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään.
Aaltonen, Sanna (2007) Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura.
Huuki, Tuija (2010) Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Oulun Yliopisto, Oulu.
Juutilainen, Päivi-Katriina (2003) Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelujen rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto: Joensuu.
Käyhkö, Mari (2006) Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Lahelma, Elina & Gordon, Tuula (toim.) (2003) Koulun arkea tutkimassa. Yläasteen erot ja erilaisuudet. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto.
Lehtilä, J. ja Vuorinen, K. 2009. Tytöt ja pojat eri luokilta tasa-arvoisiksi oppilaiksi. Kuvaus Olkahisen koulun tyttö- ja poikakokeilusta lukuvuonna 2006-2007. Opettajankoulutuslaitos, Tampereen yliopisto.
Manninen, Sari (2010) "Iso, vahva, rohkee – kaikenlaista". Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja väkivalta koulussa. Oulun Yliopisto, Oulu.
Palmu, Tarja (2003) Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Sunnari, Vappu (2009) Physical Sexual Harassment as Epxerienced by Children at School In Northern Finland and Northwest Russia. Oulu: Oulun yliopisto.
Sunnari, Vappu & Kangasvuo, Jenny & Heikkinen, Mervi ja Kuorikoski Niina (2003)(toim.) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna - Seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oulu: Oulu University Press.
Suortamo, Markku & Tainio Liisa & Ikävalko, Elina & Palmu, Tarja ja Tani, Sirpa (2010)(toim.) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Tolonen, Tarja (2001) Nuorten kulttuurit koulussa - ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Gaudeamus.
Yliraudanjoki, Virpi (2010) Mikä luokaton lukio? Feministinen kouluetnografia luokattomuuden järjestyksissä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on koulutukseen ja kasvatukseen liittyen noussut esiin viime vuosina. On muun muassa kysytty, miten ei-heteroseksuaaliset nuoret kokevat koulunkäynnin tai miten opettajat toimivat asian kanssa.
Karvinen, Marita (2010) Sateenkaaren värit koulussa – suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen. Teoksessa Markku Suortamo ym. (2010) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus, 111–132.
Kuosmanen, Paula & Jämsä, Juha (2007) (toim.) Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa. Helsinki: Työministeriö.
Lehtonen, Jukka (2012) Opettajien käsityksiä seksuaalisuuden kirjosta. Nuorisotutkimus 2/2012, 21–32.
Lehtonen, Jukka (2004) Näkymättömät nuorten mallit – seksuaalivähemmistöön kuuluvat opettajat. Teoksessa Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.) "Eihän heterotkaan kerro..." Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Helsinki: Työministeriö.
Lehtonen, Jukka (2003) Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 31. Helsinki: Yliopistopaino.
Moninaisuus mahtuu kouluu! Vinkkejä lhbti-sensitiiviseen opetukseen ja homotteluun puuttumiseen. Seta 2010.
Käsityön vaikutukseen sukupuolten välistä työnjakoa ylläpitävänä oppiaineena on kiinnitetty huomiota tasa-arvopolitiikassa jo 1980-luvulta lähtien. On keskusteltu, että tulevaisuudessa käsityön opetus pitäisi järjestää kaikille oppilaille samansisältöisenä. Myös liikunnan jakautuminen sukupuolen mukaan on kyseenalaistettu.
Berg, Päivi (2010) Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos.
Kokko, Sirpa (2008) Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Lepistö, Jaana (2010) Käsitöiden tekeminen ei vaadi tiettyä sukupuolta. Teoksessa Markku Suortamo, Liisa Tainio, Elina Ikävalko, Tarja Palmu ja Sirpa Tani (toim.) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. PS-kustannus, 59-77.
Leppänen, Taru. 2010. Vallatonta musiikkia – Lastenmusiikkikulttuuri 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. Julkaisu-uutinen
Pellinen, Tatu (2008) Teknologiakasvatukseen painottuneen käsityön opetuksen vaikutus tyttöjen käsitykseen teknologiasta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Vanhatapio, Tuula (2010) Poikavoimaa kuvataideharrastukseen. Pohjoinen näkökulma poikien ja lasten vanhempien näkemyksiin kuvataideharrastuksesta ja kuvataideopetuksesta. Rovaniemi: Lapin yliopisto
Päivitetty 21.8.2012
