Lammi-Taskula, Johanna:
Parental leave for fathers? Gendered conceptions and practices in families with young children in Finland  Stakes, Research Report 166. Helsinki 2007.
 

Tiivistelmä
Vanhempainvapaata isille? Sukupuolistuneet käsitykset ja käytännöt pikkulapsiperheissä Suomessa

Tämän tutkimuksen aiheena on Suomessa lakisääteiseen vanhempainvapaaseen liittyvien oikeuksien toteutuminen sukupuolen mukaan. Suomessa naisten osuus työmarkkinoilla on suuri, ja valtaosa heistä on kokopäivätyössä sekä korkeasti koulutettuja. Palkkatyön ja perhe-elämän yhteensovittamista on tuettu 1960-luvulta asti hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmiä kehittämällä. Ensimmäisen kerran isille annettiin oikeuksia perhevapaaseen 1970-luvulla, ja viime vuosikymmenellä isät ovat olleet vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisen keskiössä. Vanhempainvapaata ovat kuitenkin käyttäneet pääasiassa naiset. Lastenhoito ja kotityöt jakautuvat edelleen epätasa-arvoisesti perheissä eikä naisten asema työmarkkinoilla ole tasa-arvoinen miehiin verrattuna.

Tutkimuksen avainkäsitteenä on sukupuoli tarkasteltaessa palkalliseen ja palkattomaan työhön liittyviä vanhempien käytäntöjä. Sukupuolen mukaan määrittyvää mahdollisuutta hyödyntää vanhempainvapaata tutkitaan R.W. Connellin kehittämän, sukupuolten välisiä suhteita koskevan rakenteellisen mallin (1987; 2000) mukaisesti neljällä tasolla, joita ovat kulttuuriset ja ideologiset käsitykset sukupuolesta, työn jakautuminen käytännössä, yksilölliset halut ja tunnepohjaiset vaikuttimet sekä valtasuhteet. Empiirinen analyysi perustuu Stakesin vuosina 2001–2002 toteuttaman perhevapaatutkimuksen yhteydessä kerättyyn kyselyaineistoon, jossa vastaajina oli 3 232 pienten lasten äitiä ja 1 413 isää.

Vanhempainvapaata koskeva lainsäädäntö ilmentää periaatteessa sukupuolineutraalia vanhemmuuskäsitystä, jossa sekä äidin että isän nähdään pystyvän lapsen hoitoon. Vaikka yleisesti isän osallistumista lastenhoitoon pidetäänkin tärkeänä, käytännössä äidin asemaa lasten ensisijaisena hoitajana ei kyseenalaisteta. Äidin antaman hoivan ensisijaisuuden pitäminen luonnollisena heijastaa sukupuolten välillä vallitsevaa, eroihin ja hierarkiaan perustuvaa järjestystä (Hirdman 1990): isät oletetaan erilaisiksi kuin äidit, ja isien osallistumista palkkatyöhön arvostetaan enemmän kuin heidän osallistumistaan lastenhoitoon. Pienten lasten vanhemmat korostavat omissa valinnoissaan sukupuolen mukaan määrittyvää vanhemman vastuuta, mutta he eivät odota sitä kumppaniltaan. Näin ollen äidit näkevät perheen elättämisen jaettuna vastuuna, isät taas pitävät lastenhoitoa jaettuna vastuuna.
Vanhempainvapaan jakaminen isän ja äidin kesken liittyy jossain määrin kummankin vanhemman sosioekonomisiin asemiin. Jos sekä äiti että isä ovat korkeasti koulutettuja, on todennäköisempää, että molemmat käyttävät vanhempainvapaata. Julkisen sektorin naisvaltaisissa organisaatioissa työskentelevät isät pitävät vanhempainvapaata jonkin verran enemmän kuin muut miehet. Sukupuoleen perustuva ajattelu, toisin sanoen isien vapaalle jäämiseen kohdistuvat asenteet sekä käsitys vanhempien erillisistä vastuista, vaikuttaa varsin merkittävästi siihen, miten vanhempainvapaata koskevat oikeudet toteutuvat perheissä.

Äidin ja isän kesken jaettavaa vanhempainvapaata koskevat ajatusmallit ja käytännöt liittyvät myös palkattomien kotitöiden jakautumiseen. Jos perheessä äiti käyttää koko vanhempainvapaan, vanhemmille muodostuu erilliset kokemusmaailmat ja kotityöt eriytyvät enemmän kuin sellaisissa perheissä, joissa isä pitää ainakin osan vapaasta.

Työelämän vaatimusten ja stressaavuuden vuoksi monet pienten lasten isät haluavat pitää taukoa töistään. Kyseessä on vanhempainvapaan pitämiseen merkittävästi vaikuttava asia, josta vanhemmat eivät usein kuitenkaan puhu keskenään. Monet isät kertovat perheen taloustilanteen estävän heitä ottamasta vapaata, mutta valinnat perustuvat pikemminkin olettamuksiin kuin laskelmiin.

Yksittäisten äitien ja isien valinnat tapahtuvat politiikan suomien mahdollisuuksien puitteissa, mutta niihin vaikuttavat myös aineelliset olosuhteet sekä ideologiset käsitykset. Nämä seikat voivat muuttua, mutta kehitys kohti molempien sukupuolten symmetrisempää vanhemmuutta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä monella tasolla. Perhepolitiikassa tarvitaan isien yksilöllisiä oikeuksia vapaaseen. Jotta isän vastuu lastenhoidosta toteutuisi, tarvitaan työnantajien ja työtovereiden tukea. Myös perheiden arjessa on välttämätöntä pohtia sukupuolten välisiä suhteita ja kyseenalaistaa niitä.

Koko julkaisu (englanniksi) [PDF]