Sukupuoli ja valta: Naiset politiikan ja elinkeinoelämän johtopaikoilla

Naisten poliittisen edustuksen kansainvälisissä vertailuissa Suomi paistattelee kärkisijoilla. Pintaa syvemmällä politiikassakin piilee vielä sukupuolten hierarkinen vallanjako. Kun katseet kääntyvät politiikasta naisten asemaan maan elinkeinoelämän johtopaikoilla, ei Suomella ole aihetta tasa-arvoylpeilyyn.

Sukupuolten tasa-arvon toteutumista politiikan ja elinkeinoelämän johtotehtävissä on selvitetty Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskus NIKKin koordinoimassa tutkimushankkeessa ”Sukupuoli ja valta”. Yhteispohjoismaisen hankkeen Suomen osuudesta vastaavat tutkijat Linda Hart (HY), Anne Holli (HY) ja Anne Kovalainen (TY).

Naiset menestyvät politiikassa

Suomessa naisedustus on vahva tehtävissä, joihin on suora kansanvaali. Tarja Halosen valinta presidentiksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa ja uudelleenvalinta vuonna 2006 on tästä oiva esimerkki. Maailman parlamenttien vertailussa Suomi kuuluu kärkikaartiin. Eduskuntaan vuonna 2007 vaaleissa valituista kansanedustajista 42 % on naisia. Kesän 2009 EU-vaaleissa suomalaisten naisehdokkaiden menestys oli suorastaan erinomainen: Suomen 13 parlamenttiedustajasta 8 on naisia. Kunnallisvaaleissa naiset ovat menestyneet perinteisesti heikommin kuin eduskuntavaaleissa. Syksyllä 2008 valtuustoihin valituista naisia oli runsas kolmannes (37 %). 

Naiset ja miehet ovat tasapuolisesti edustettuna myös niissä poliittisissa toimielimissä, joiden kokoonpanoa säätelee tasa-arvolain kiintiöpykälä. Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, samoin kuin kuntien luottamuselimissä valtuustoa lukuun ottamatta, on oltava vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta. Kiintiövelvoite tuli voimaan vuonna 1995. Laki hyväksyttiin silloin osin kitkeränkin arvostelun saattelemana, mutta tulokset näkyivät nopeasti erityisesti kuntien toimielimissä. Miesenemmistöisissä kunnanhallituksissa ja miehisten alojen lautakuntissa naisten osuus kasvoi kertarysäyksellä parikymmentä prosenttiyksikköä.

Kiintiöinti ei ulotu toimielinten sisäiseen vallanjakoon. Politiikan tasa-arvon myönteinen kuva saakin synkempiä sävyjä, kun tarkasteltavaksi otetaan tehtävien jakautuminen toimielinten sisällä. Puheenjohtajan nuijaa heiluttaa edelleen useimmiten mies. Esimerkiksi kunnanvaltuustojen ja –hallitusten puheenjohtajistoissa naiset ovat edelleen selkeästi vähemmistönä, vaikka osuus on hiljalleen kasvanut.

Naisten tie elinkeinoelämän huipulle on kivinen

Sukupuolten tasa-arvo elinkeinoelämässä ei ole ollut tasa-arvopolitiikan keskiössä samalla tavalla kuin edustuksellisen demokratian rakenteet. Sen huomaa. Naisten tie elinkeinoelämän huipulle on pitkä ja kivinen. Joulukuussa 2008 Helsingin pörssiin listautuneessta 115 yhtiöstä lähes puolet oli sananmukaisesti miehittänyt kaikki hallituspaikkansa – hallituksessa ei istunut ensimmäistäkään naista. Silloinkin kun naisjäseniä hallituksessa on, ovat he useimmiten ainokaisia. Tarkasteluajankohtana naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä oli 13 %. Puheenjohtajina ei ollut ensimmäistäkään naista.  Naistoimitusjohtaja oli kahdessa pörssiyhtiössä.

Yritysten hallitusten vaatimaton naisosuus olisi vieläkin vaatimattomampi, ellei valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusten kokoonpanoon vaikutetteisi poliittisiin päätöksiin perustuvin säädöksin ja suosituksin. Tasa-arvolain kiintiösäädös edellyttää, että valtioenemmistöisten yhtiöiden luottamuselimissä on ”tasapuolisesti sekä naisia että miehiä”. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan vuosille 2008-2011 on lisäksi kirjattu naisten osuuden lisäämiseen tähtääviä tavoitteita myös yhtiöissä, joissa valtio on vähemmistöosakkaana.

Hallintoministeri Mari Kiviniemi herätteli pörssiyhtiöitä keväällä 2008, vaatien velvoittavaa tasa-arvosuositusta pörssiyhtiöiden hallituksiin Tukholman pörssin mallin mukaisesti. Arvopaperiyhdistys otti kehotuksesta vaarin. Vuonna 2008 hyväksytyttyjen uusien Corporate Governance -suositusten mukaan pörssiyhtiöiden ”hallituksessa on oltava molempia sukupuolia”. Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden tulee noudattaa vaatimusta molempien sukupuolten edustuksesta 1.1.2010 jälkeen pidettävästä seuraavasta varsinaisesta yhtiökokouksesta lukien. Naisedustuksen vaatimattomaan nykytasoon on odotettavissa kuoppakorotus, mikäli yhtiöt ottavat suosituksen todesta.

Sari Pikkala

Lue lisää Sukupuoli ja valta -tutkimuksesta NIKKin sivuilta
Koko julkaisu Kön och makt i Norden, del I, Landsrapporter (382 s.) [PDF]; Suomea koskeva osuus Linda Hart, Anne Kovalainen & Anne Holli: Gender and Power in Politics and Business in Finland, s. 65-130