Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.
Web sisällön esitys

Kiintiöt toisivat lisää naisia useimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki on esittänyt lakisääteisiä sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin, mikäli sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu niissä vuoteen 2013 mennessä. Jos kiintiöt toteutettaisiin meillä Norjan mallin mukaisina, yltäisi vain noin joka kymmenes pörssiyhtiö nykyisellä hallituskokoonpanollaan 40 prosentin tavoitteeseen.

Valtionyhtiöissä naisten osuutta lisätty suunnitelmallisesti

Valtion omistamissa ja valtioenemmistöisissä yrityksissä hallitusten sukupuolijakaumaa on tasoitettu sitovilla ohjeilla jo vuosien ajan. Vuosiksi 1997-1999 laaditussa hallituksen tasa-arvoohjelmassa asetettiin tavoitteeksi naisten osuuden lisääminen 30 prosenttiin valtion liikelaitosten ja valtionyhtiöiden johtoelimissä.  Vuosien 2004-2007 ja 2008-2011 tasa-arvo-ohjelmissa tavoitteet on ilmaistu selkeästi. Kokonaan valtion omistamien yhtiöiden hallituksissa naisia ja miehiä tulee olla vähintään 40 prosenttia. Valtioenemmistöisissä yhtiöissä pyritään samaan. Tasa-arvotavoite huomioidaan myös niissä pörssin ulkopuolisissa yhtiöissä, joissa valtio on vähemmistöomistaja. 

Ministereiden kiintiöintialoitteet

Ensimmäisen kerran keskustelu pörssiyhtiöden hallitusten sukupuolikiintiöistä virisi meillä vuonna 2006 Norjan uuden kiintiölainsäädännön innoittamana. Silloinen tasa-arvoministeri Tuula Haatainen ja pääministeri Matti Vanhanen lähettivät sadalle suurimmalle pörssiyhtiölle kirjeen, jossa ne haastettiin vahvistamaan naisten asemaa yritysten johdossa.

Vuonna 2008 hallintoministerinä toiminut Mari Kiviniemi esitti velvoittavan sääntelyn käyttöönottoa naisten osuuden lisäämiseksi pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tuolloin naisten osuus hallituksissa oli 12 prosenttia. Vain noin puolella pörssiyhtiöistä oli hallituksessa yksi tai useampi nainen. Erityisen heikko tilanne oli pienissä listayhtiöissä: 70 prosentissa naisia ei ollut mukana lainkaan.

Kiviniemen vaatimuksen jälkeen pörssiyhtiöiden hyvän hallinnoinnin Corporate Governance-ohjeisiin otettiin mukaan vaatimus, että hallituksissa ”tulee olla sekä miehiä että naisia”. Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden oli määrä noudattaa vaatimusta molempien sukupuolten edustuksesta 1.1.2010 jälkeen pidettävästä seuraavasta varsinaisesta yhtiökokouksesta lukien.

Vuoden 2008 jälkeen naisten osuus hallituksissa onkin lisääntynyt, mutta parin prosenttiyksikön vuotuista kasvutahtia on pidetty liian hitaana.  

Heinäkuussa 2011 valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoi Kauppalehden haastattelussa kannattavansa sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin. Syyskuussa 2011 tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki esitti, että parhaillaan valmisteltavana olevaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan kirjataan tavoite sukupuolikiintiöiden käyttöönotosta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Mikäli sukupuolten tasapuolinen edustus ei ole toteutunut vuoteen 2013 mennessä, aikoo Arhinmäki ehdottaa lainsäädäntöä, jolla velvoitetaan pörssiyhtiöt nimittämään hallitukseen vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta.

Naisettomia hallituksia edelleen yli viidennes

Lokakuun 2011 puolivälissä Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä oli 124. Suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus on 26 prosenttia, keskisuurissa 19 ja pienissä 13 prosenttia. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on 18 prosenttia.

Naiset puuttuvat kokonaan 27 pörssiyhtiön hallituksesta. Se on 22 prosenttia kaikista yhtiöistä. Kaikkien suurten listayhtiöiden hallituksissa on vähintään yksi nainen. Keskisuurissa yhtiöiden ryhmässä naisettomia hallituksia on 17 prosenttia. Pienten listayhtiöiden ryhmässä vastaava osuus on 36 prosenttia.

Norjan malli toisi lisää naisia useimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin

Norjan lainsäädännössä 40 prosentin kiintiövelvoitetta on täsmennetty hallituksen jäsenmäärän mukaan. Kahden tai kolmen hengen hallituksessa kumpaakin sukupuolta on oltava vähintään yksi ja neljän tai viiden hengen hallituksessa vähintään kaksi. Kun hallituksen koko on kuudesta kahdeksaan henkeä, on kumpaakin sukupuolta oltava vähintään kolme, yhdeksän hengen hallituksessa vähintään neljä ja tätä suuremmassa vähintään 40 prosenttia.

Miten suuri osa suomalaisista pörssiyrityksistä joutuisi muuttamaan hallituksensa sukupuolijakaumaa, mikäli Norjan mallin mukaiset kiintiöt toteutettaisiin meillä nyt?

Jos Suomen listayritysten hallitusten jäsenmäärä ja sukupuolijakauma olisi nykyisen kaltainen (tilanne 14.10.2011), olisi liki 90 prosentilla pörssiyrityksistä edessään naisten osuuden lisääminen hallituksissa. Vain 16 yritystä täyttäisi kiintiökriteerit. Niistäkin kolme on valtioenemmistöisiä (Finnair, Fortum ja Neste Oil) ja kahdessa valtio omistaa yli 30 prosenttia osakkeista (Outokumpu ja Ruukki Group).

Naiset suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa. Tiedot kerätty 14.10.2011 


 

Kaikki

Suuret

Keskisuuret

Pienet

 Listayrityksiä 14.10.2011, lkm

124

30

58

58

 Hallituksen jäsenmäärä (lkm)

3-11

5-11

5-10

3-10

 Jäsenistä naisia (%)

18,4

26,3

18,6

13,0

 Hallitukset, joissa ei naisia,  lkm (ja %)

27 (22 %)

0 (0 %)

6 (17 %)

21 (36 %)

 Hallitukset, joissa 1 nainen, lkm (ja %)

64 (52 %)

11 (37 %)

19 (53 %)

34 (59 %)

 Nainen pj:na, lkm (ja %)

5 (3 %)

2 (7 %)

0 (0 %)

3 (5 %)

 Naisia alle 40 pros., lkm (ja %)

108 (87 %)

20 (67 %)

32 (89 %)

56 (97 %)

Vain viiden pörssiyhtiön hallituksessa on nainen puheenjohtajana. Suurista pörssihtiöistä Fortum ja Ruukki Group ja pienistä yhtiöistä Ixonos, Kesla ja Teleste ovat valinneet hallituksen puheenjohtajaksi naisen.

Suomi - yritysten itsesäätelyn mallimaa?

Kiintiölakia vastustava liike-elämä on markkinoinut Suomea vapaaehtoisen sääntelyn mallimaana. Monissa kansainvälisissä yhteyksissä, mm. Euroopan unionin parlamentin päätöslauselmassa, Suomen corporate governance -sääntely mainitaan hyvänä hallitusten naisedustusta lisäävänä käytäntönä.

Kansainvälisissä pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakaumaa koskevissa vertailuissa vertailuissa Suomi on naisten osuuden suhteen kärkisijoilla. Suomen lukuna esitetty tieto viittaa kuitenkin naisten osuuteen suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Esimerkiksi EPWN Board Women Monitor 2010 –vertailussa on mukana 334 suurta eurooppalaista yhtiötä. Suomesta mukana on kahdeksan suurinta pörssiyhtiötä. Vertailuissa jää kertomatta, että monien suomalaisyhtiöiden hallituksissa ei ole naisia lainkaan tai jos on, heitä on vain yksi. Suomalaisen iike-elämän itsesäätelyn vaikutukset näyttäytyvät todellista suurempana.

Julkishallinnossa kiintiöt ovat osoittaneet toimivuutensa

Suomesssa 40 prosentin sukupuolikiintiöt ovat tuttuja julkishallinnon toimielimistä. Tasa-arvolain mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, ja kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Säädös astui voimaan vuonna 1995, Se koskee myös kunnallisia yhtiöitä. 

Aiemmassa, vuodesta 1986 voimassa olleessa vastaavassa säädöksessä vaatimus oli puettu muotoon "tulee olla sekä naisia että miehiä". Niin valtion kuin kuntienkin toimielimissä sääntöä tulkittiin usein muodossa "yksi nainen riittää". 40 prosentin kiintiöiden voimaantulo toi varsinkin kuntien toimielimiin joukoittain uusia naisjäseniä.

Laki säädettiin aikanaan vilkkaan keskustelun saattelemana. Kiintiöiden vastustajien äänet vaimenivat kuitenkin nopeasti ja kiintiölainsäädännön soveltamisesta tuli kunnissa ja valtionhallinnossa arkipäivää.


Sari Pikkala 

7.11.2011

Tulosta

Bookmark and Share

Web sisällön esitys

Liike-elämän sukupuolikiintiöt: norjalaisesta erikoisuudesta vientituotteeksi

Laki pörssiyhtiöiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä säädettiin Norjassa vuonna 2003. Silloin moni ei arvannut, että sellaiset valtiot kuin Espanja, Ranska ja Italia seuraisivat pian Norjan esimerkkiä. Liike-elämän tasa-arvoa vauhditetaan lainsäädännöllä jo seitsemässä Euroopan maassa. Myös EU esittää sukupuolikiintiöiden käyttöönottoa, mikäli naisten asema pörssiyritysten johdossa ei pehmeämmin keinoin vahvistu. Lue lisää

Web sisällön esitys

Toimitusjohtajien joukossa ei naisia

Kiintiöintiä vastustavan Keskuskauppakamarin mielestä naisten vähyys pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole ongelma. Se haluaakin siirtää katseet hallituksista yhtiöiden toimivaan johtoon - jotka ovat kiintiöiden ulottumattomissa.

Kaikista pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä 16 prosenttia on naisia. EU-vertailussa Suomi on tässä suhteessa jumbosijoilla. 

Vuoden 2011 kesällä kerättyjen tietojen mukaan pörssiin listautuneiden yhtiöiden toimitusjohtajat ovat poikkeuksetta miehiä.

Pörssiyritysten johtoryhmien naiset vastaavat usein tukitoiminnoista, kuten henkilöstö-, viestintä- tai talousjohtamisesta. Naiset ovat harvassa liiketoiminnan johtotehtävissä. Juuri ne ovat kuitenkin tyypillisin väylä toimitusjohtajan tehtäviin.

Tiedot löytyvät Keskuskauppakamarin syyskuussa 2011 julkaisemasta selvityksestä.