Pohjoismaisia näkemyksiä sukupuolesta ja tasa-arvosta koulumaailmassa

Suomessa edelleen uskotaan, että sukupuolten tasa-arvo on saavutettu, joten sen eteen ei nähdä vaivaa kouluissa ja opettajien koulutuksessa, arvioi professori Elina Lahelma konferenssissa ”Nordic Challenges, Future Possibilities” 9.3.2011. Pohjoismaiset tutkijat ja opettajankouluttajat kokoontuivat Jyväskylään pohtimaan, miten kouluista ja opettajankoulutuksesta saisi sukupuolitietoisempia. 

– Yksi syy väistää koulutuksessa lainsäädännönkin edellyttämä vastuu sukupuoleen liittyvän tasa-arvon edistämisestä on se, että sukupuoleen liittyy niin paljon tunteita ja voi siksi olla aiheena arkaluonteinen. On helpompaa jatkaa vanhojen, usein perinteisiä sukupuolimalleja uusintavien, käytäntöjen mukaisesti kuin joutua kohtaamaan joskus vaikeatkin henkilökohtaiset kokemukset ja omien tottumusten muuttaminen, Lahelma pohti.

– Opettajankoulutuksella on keskeinen rooli tasa-arvon edistämisessä ja sukupuoleen perustuvan segregaation purkamisessa, totesi opetusministeri Henna Virkkunen. Virkkusen mukaan sukupuolitietoisuus edellyttää opettajilta sukupuolittuneen vuorovaikutuksen ymmärtämistä. Tasa-arvoisuuden edistäminen vahvistaa mahdollisuuksia ehkäistä koulukiusaamista ja lisätä ystävyyssuhteita yli sukupuolirajojen.

Pohjoismaisen konferenssin järjesti valtakunnallinen opetusministeriön rahoittama ”Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa" (TASUKO) -hanke, jonka vastuullinen johtaja on Elina Lahelma. Hankkeessa ovat mukana kaikki suomalaiset opettajankoulutusta antavat yliopistot. Sen seurauksena entistä useammassa opettajankoulutuslaitoksessa sukupuoli on mukana opiskeltavina teemoina ja näkökulmina.
 

Uusia pedagogisia menetelmiä kokeillaan

Islannin tilanteesta kertoi professori Guðný Guðbjörnsdóttir , jonka mukaan sukupuolinäkökulman sisällyttäminen opettajankoulutukseen on saanut osakseen vastarintaa. Toisaalta viime vuosien aikana on hänen mukaansa aloitettu useita aihepiiriin liittyviä tutkimuksia. Guðbjörnsdóttirin mukaan politiikkatason ja käytännön välillä on syvä kuilu. Tasa-arvoa kannatetaan yleisellä tasolla, mutta konkreettisiin muutoksiin ei olla valmiita.

Professori Hillevi Lenz-Taguchi Tukholman yliopistosta esitteli ruotsalaisessa varhaiskasvatuksessa toteutettuja perinteisiä sukupuoliasetelmia haastavia pedagogisia ratkaisuja. Melko yleinen lähestymistapa on sukupuoleen liittyvä pedagogiikka, jossa lapsien käytöstä pyritään muuttamaan niin, että pojat oppisivat hoivaaviksi ja tytöt aktiivisiksi toimijoiksi. Tämä peruslähtökohta kohdistaa huomion lapsiin ja lähtee täydentävästä näkökulmasta eikä niinkään haasta sukupuolijakoa. Tytöille opetetaan ”poikamaista” ja pojille ”tyttömäistä”.

Normikriittinen pedagogiikka puolestaan kiinnittää huomiota normeihin yksilöiden sijasta ja pyrkii purkamaan heteronormatiivisia oletuksia. Tässä lähtökohdassa haastetaan sukupuolen pysyvyys, mutta toisaalta tunnistetaan ja normalisoidaan aiemmin marginalisoituja kategorioita. Lapset ovat edelleen tiedostamistyön kohteina ja vapautettavan roolissa.

Lenz-Taguchi itse on kehittänyt pedagogiikkaa, jota hän kutsuu feministiseksi intra-aktiiviseksi pedagogiikaksi tai vaaleanpunaiseksi pedagogiikaksi (pink pedagogy, rosa pedagogik). Tässä keskeisenä tarkastelun kohteena on, millaiseksi rakentuu suhde itseen, toisiin ja ympäristöön. Sisäinen dynamiikka ei vie ennalta arvattuun lopputulokseen, mutta lastentarhanopettajien ja lasten vuorovaikutuksella on merkittävä asema.

Esimerkkinä Lenz-Taguchi kertoi, miten eräässä päiväkodissa pojat leikkivät toistuvasti kepeillä sotaa, mikä usein johti jonkun harmistumiseen. Kun lastentarhanopettaja kysyi eräältä pojalta mikä on hänen keppinsä nimi, tilanne alkoi rakentua toiseen suuntaan. Lopulta monilla lapsilla oli kepit, joilla oli nimet ja joiden elämästä lapset kertoivat. Sukupuolen näkökulmasta ongelmalliseksi kehittynyt tilanne rakentui aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksessa uudella tavalla.

Paneelikeskustelussa Tanskasta Christine Dreyer Alexandersen, Norjasta Åse Røthing, Ruotsista Susanne Kreitz-Sandberg sekä Suomesta Vappu Sunnari kertoivat näkemyksiään siitä, miten nykytilanteesta päästäisiin eteenpäin. Tilanne pohjoismaittain vaihtelee, mutta tasa-arvo- ja sukupuoliteemoissa on myös samankaltaisuuksia. Yhtenä teemana nousi esiin tarve haastaa jämähtänyttä kaksijakoista sukupuoliajattelua ja nostaa keskusteluun sukupuolen kulttuurinen rakentuminen, seksuaalisuuden merkitys sekä sukupuolen moninaisuus mukaan lukien transihmiset.

Jukka Lehtonen
VTT, kasvatussosiologian dosentti, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Tutkimuskoordinaattori, TASUKO
Gender and Education –verkoston vetäjä Pohjoismaisessa kasvatustutkimuksen järjestö NERA:ssa

10.3.2011