|
|
Web sisällön esitys Työn ja perheen yhteensovittaminen
TutkimuksiaSalmi, Minna & Lammi-Taskula, Johanna & Närvi, Johanna (2009): Tutkimus kohdistuu viiteen aihepiiriin: 1) miten naisten perhevapaiden kesto on kehittynyt ja miten perhevapaiden pito heijastuu heidän työuraansa; 2) miten miesten perhevapaiden käyttö on edennyt ja/tai mitä esteitä sille on sekä miten isien bonusvapaa on omaksuttu ja miten siihen suhtaudutaan; 3) missä laajuudessa työorganisaatioilla on kokemuksia perhevapaista sekä minkälaisia ongelmia ja seurauksia niihin liittyy; 4) minkälaisia tukikäytäntöjä organisaatioissa on perhevapaalle lähtijälle ja siltä palaajalle sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen laajemmin; 5) miksi osa-aikaiset perhevapaat eivät ole saavuttaneet suosiota, miten yhtäältä työntekijät ja toisaalta työorganisaatiot suhtautuvat osa-aikavapaisiin ja osa-aikatyöhön. Aineistoina ovat postikysely vuonna 2004 lapsen saaneille äideille ja isille, verkkokysely yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen henkilöstöasioista vastaaville ja luottamushenkilöille sekä organisaatiokyselyyn vastanneiden henkilöstöjohtajien haastattelut. Tuloksia verrataan Stakesin aiemman perhevapaatutkimuksen (2001–2003) tuloksiin.
Turpeinen Merja & Toivanen Minna (2008): Saako perhe näkyä työssä ja työ perheessä? Yhteensovittamista tarkastellaan tässä tutkimuksessa kontekstissa, jossa työlle on luonteenomaista läsnäolon vaatimus. Perhettä sovitetaan työhön, jota ei voi kuljettaa kotiin, joka joustaa varsin vähän yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja jonka tahti on sidottu itsestä riippumattomiin tekijöihin. Tulokset pohjautuvat haastatteluaineistoon, joka on kerätty Työterveyslaitoksen ESR-hankkeessa "Työ, perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit".
Hankeraportissa selvitetään, millaisia kustannuksia perhevapaista syntyy yritys- ja yksilötasolla ja analysoidaan eri pituisten perhevapaiden vaikutusta naisten ja miesten palkkaan vapaalta paluun jälkeen. Lue lisää
Raportissa vertaillaan suomalaista ja ruotsalaista hoivaaja-ansaitsijamallia arvioimalla lastenhoitoratkaisuja sekä niiden yhteyksiä yhtäältä lastenhoidon jakautumiseen naisten ja miesten kesken ja toisaalta naisten ja miesten työssäkäyntiin. Vertailun päähuomio kohdistuu 1990-lukuun ja 2000-luvun alkuun, mutta mukana on myös pidemmän aikavälin tarkastelua.
|

