Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Perheet

Web sisällön esitys

Perhetilastoissa ei radikaaleja muutoksia 2000-luvulla

Lapsiperheiden perhemuodot eivät ole kumouksellisesti muuttumassa Suomessa. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on pysynyt vuosia samana. Vain seitsemän prosenttia lapsista elää uusperheessä isä- tai äitipuolen kanssa. Rekisteröidyissä suhteissa elävien parien lasten määrä on pieni. Tilastokeskuksen julkaisu Perheet 2010 kertoo eri perhetyyppien osuuksista, lapsiperheiden kokoonpanoista ja maahanmuuttajaperheiden lukumääristä. Lue lisää

 

Julkaisuja

Ulla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.)(2010):
Perhepiirissä. Kansaneläkelaitos.

Miten sosiaaliturva määrittelee perheen? Saako avoleski eläkettä? Kuka perheeseen tuo rahat ja kuka päättää niiden käytöstä? Miten käy lasten ja lähivanhemman taloudelle, kun perhe hajoaa? Entä mitä tapahtuu huostaanotetuille lapsille ja heidän vanhemmilleen? Perhepiirissä -julkaisu vastaa näihin kysymyksiin unohtamatta sukupuolinäkökulmaa.
Julkaisun tiivistelmät [PDF]
 

Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen & Salme Ahlström (toim.) (2009):
Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 kokoaa yhteen ajan tasalla olevaa tietoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja elinoloista. Kirjassa tarkastellaan lapsiperheiden yleistä hyvinvointia ja erityistilanteita elämänkaaren eri vaiheissa sekä arvioidaan lasten ja perheiden palveluiden tilaa. Kirja nostaa esille lapsiperheiden hyvinvoinnin peruskysymyksiä. Sen teemoja ovat muun muassa syntyvyys, vanhemmuus, parisuhde, toimeentulo, päihteet sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Huomiota kiinnitetään myös muita haavoittuvampien ryhmien, kuten yksinhuoltajien, monikkoperheiden, sateenkaariperheiden ja maahanmuuttajien, tarpeisiin.
Koko julkaisu [PDF]


Anneli Miettinen (2008):
Kotityöt, sukupuoli ja tasa-arvo. Palkattoman työn jakamiseen liittyvät käytännöt ja asenteet Suomessa

Vuonna 1998 kerättyyn aineistoon perustuva tutkimus suomalaisten pariskuntien kotitöiden jaosta ja kotitöiden jaon yhteydestä palkkatyöhön, koulutukseen, elämäntilanteeseen ja asenteisiin. Kerätty aineisto huomioi sekä perinteiset ”naisten työt” kuten pyykinpesun ja tiskaamisen, sekä perinteiset ”miesten työt” kuten pihatyöt ja auton huollon. Julkaisussa tarkastellaan myös kotitöiden kansainvälisiä selitysmalleja.
Koko julkaisu (163 s.) [PDF]

 

Väestöliiton perhebarometrit

Perhebarometri 2014:
Perhepolitiikka kriisin aikana [PDF]

Perhebarometri 2013:
Yhdessä vai erikseen: Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä [PDF]

Perhebarometri 2012:
Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot [PDF]

Perhebarometri 2011:
Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla [PDF]

Perhebarometri 2010:
Perhepolitiikan uudet tuulet - perheen paluu [PDF]

Perhebarometri 2009:
Parisuhdeonnen avaimet ja esteet [PDF]

Perhebarometri 2008:
Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet (PDF)

Perhebarometri 2007:
Mikä on minun perheeni? Suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 2007 ja 1997 (PDF)

Perhebarometri 2006:
Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoiva-isä Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä (PDF)

Perhebarometri 2005:
Eri teitä vanhemmuuteen. Kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta (PDF)

 

Sateenkaariperheet

Sateenkaariperheiksi sanotaan usein sellaisia lapsiperheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Nämä ovat esimerkiksi naisparin tai miesparin perheitä, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheitä sekä perheitä, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Kuitenkin myös tavanomaisen muotoinen heteroparin perhe voi olla sateenkaariperhe, jos vanhemmat tai toinen heistä on biseksuaali tai trans-ihminen, tai ei halua määritellä itseään perinteisillä sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla sanoilla. Kysymys on kirjavasta joukosta perhemuotoja ja -tilanteita. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin.
Lähde: www.seta.fi
 

Paula Kuosmanen & Juha Jämsä (2007):
Sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa. Työministeriö
Kyselytutkimus on toteutettu RAY:n rahoittaman SETA:n Sateenkaariperheprojektin ja Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin tutkija Paula Kuosmasen yhteistyönä. Aineisto on kerätty internet-kyselynä syksyllä 2006. Siinä selvitetään sateenkaariperheille eli lesbo-, homo-, bi-, trans- ja ei-heterovanhepien kokemuksia sosiaali-, terveys- ja koulupalveluista. Raportin yhteenvetoluvussa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia syrjivien asiakaskäytäntöjen poistamiseksi ja sateenkaariperheitä syrjivän lainsäädännön parantamiseksi.
Koko julkaisu (124 s.) [PDF]
 

Jennie Westlund (red.) (2009):
Regnbågsfamiljers ställning i Norden. NIKK
Sateenkaariperheet ja -vanhemmat ovat usein pohjoismaisen perhepolitiikan ja -lainsäädännön väliinputoajia. "Sateenkaariperheiden asema Pohjoismaissa" kuvaa sateenkaariperheiden asemaa ja sen muutoksia. Suomen tilannetta kartoittavan luvun on kirjoittamut Paula Kuosmanen. Koko julkaisu (ruotsinkielinen) [PDF]
 

Sateenkaariyhteisöt ry:n ylläpitämän ranneliike.net-sivuston perhe-elämäosastossa lisää linkkejä sähköisiin julkaisuihin ja opinnäytteisiin tästä


22.5.2014

Web sisällön esitys

Väestö- ja perhetilastoja

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet, tilastosivu (Stakes/THL)
Adoptiot, tilastosivu (Tilastokeskus)
Raskaudenkeskeytykset, tilastosivu (Stakes/THL)
Perheet tyypeittäin 1950–2008, taulukko (Tilastokeskus)
Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2008, taulukko (Tilastokeskus)
Uusperheet 1990-2008, taulukko (Tilastokeskus)
Avioliittojen ja avioerojen määrä 1965-2008, taulukko (Tilastokeskus)
Lapsen elatus ja huolto 2011 tilastoraportti (THL)
Lasten päivähoito 2009, tilastoraportti (THL)
Kelan maksamat lapsiperheiden etuudet 2010, tilastokatsaus (Kela)

Perhetilastojen käsitteet ja määritelmät (Tilastokeskus)

Web sisällön esitys

”Isyys on kultalautasella tarjottu mahdollisuus”

Tunnettu isyystutkija ja kasvatustieteiden lehtori Jouko Huttunen jäi elokuussa 2011 eläkkeelle Jyväskylän yliopistosta. Huttunen on toiminut mukana isyystutkimuksen monissa vaiheissa ja nähnyt alan räjähdysmäisen kasvun.Hän loi kokoavan katseen isyystutkimuksen kentälle ja raotti isyyden tulevaisuuden näkymiä.  Lue lisää

Web sisällön esitys

Väitöskirjoja Minnan tietokannassa

Aalto, Ilana (2012) Isyyden aika: historia, sukupuoli ja valta 1990-luvun isyyskeskusteluissa

Kivelä, Päivi (2012) Oman paikan taju. Keski-ikäiset perheenäidit paikallisilla kentillä

Kanckos, Lise (2012) Barnets bästa i politikens främsta rum. Finlands riksdags debatt om assisterad befruktning

Autto, Janne (2012) Päivähoitopolitiikka kamppailuna hyvinvointivaltiosta. Kentät, subjektiasemat ja oikeutukset

Leppo, Anna (2012) Precarious Pregnancies: Alcohol, drugs and the regulation of risks

Murtorinne-Lahtinen, Minna (2011) Äitipuolen identiteetin rakentaminen uusperheessä 

Törmä, Tiina (2011) Juovasta äidistä raittiiksi äidiksi – Alkoholismista toipumisen prosessi äitien kertomana

Pirskanen, Henna (2011) Alkoholi, isyys ja valta. Ongelmajuovat isät miesten elämäntarinoissa

Niemistö, Charlotta (2011) Work/Family Reconciliation: Corporate Management, Family Policies, and Gender Equality in the Finnish Context

Ylikännö, Mirja (2011) Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa? Tutkimuksia ajankäytöstä eri elämäntilanteissa

Patosalmi, Mervi (2011) The Politics and Policies of Reproductive Agency,

Kosonen, Tuomas (2011) Encouragement and discouragement : Essays on taxation and government expenditure

Broberg, Mari (2010) Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi

Oinas, Tomi (2010) Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä

Janhonen-Abruquah, Hille (2010) Gone with the Wind? : Immigrant Women and Transnational Everyday Life in Finland

Nivalainen, Satu (2010) Essays on Family Migration and Geographical Mobility in Finland

Oinas, Tomi (2010) Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä

Pääkkönen, Hannu (2010) Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä

Kelhä, Minna (2009) Vääränikäisiä äitejä? Ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot

Halme, Nina (2009) Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi

Repo, Katja (2009) Lapsiperheiden arki. Näkökulmina raha, työ ja lastenhoito

Yesilova Katja (2009) Ydinperheen politiikka

Autonen-Vaaraniemi Leena (2009) Eronneiden miesten kodit ja kotikäytännöt

Krok Suvi (2009) Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä - yksinhuoltajia marginaalissa

Mäkinen Arja (2008):
Oikeesti aikuiset. Puheenvuoroja yksineläjänaisen normaaliudesta, hyväksyttävyydestä ja aikuisuudesta

Hakovirta Mia (2007) Yksinhuoltajien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat

Berg Kristiina (2007) Äitiys kulttuurisina odotuksina

Sutinen Päivi (2005) Vanhempana ja aikuisena uusperheessä

Yousfi, Saara (2005) Kahden uran perheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa

Nousiainen Kirsi (2004) Lapsistaan erillään asuvat äidit. Äitiysidentiteetin rakentamisen tiloja

Oinonen Eriikka (2004) Finnish and Spanish Families in Converging Europe

Hiilamo Heikki (2002) The Rise and Fall of Nordic Family Policy

Ritala-Koskinen Aino (2001) Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lasten uusperhesuhteista

Vuori Jaana (2001) Isät, äidit ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa

Tulosta