Perhetilastoissa ei radikaaleja muutoksia 2000-luvulla
Lapsiperheiden perhemuodot eivät ole kumouksellisesti muuttumassa Suomessa. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on pysynyt vuosia samana. Vain seitsemän prosenttia lapsista elää uusperheessä isä- tai äitipuolen kanssa. Rekisteröidyissä suhteissa elävien parien lasten määrä on pieni. Tilastokeskuksen julkaisu Perheet 2010 kertoo eri perhetyyppien osuuksista, lapsiperheiden kokoonpanoista ja maahanmuuttajaperheiden lukumääristä.
Yksin asuminen yhä yleisempää
Perhe ei tilastoissa tarkoita vain lapsiperheitä, vaan myös yhdessä asuvat avio- tai avopuolisot tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt luetaan perheiksi. Suomessa vakituisesti asuvista ihmisistä perheisiin kuului 76 prosenttia vuonna 2010. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä.
Viidennes väestöstä asuu yksin. Yksinasuvien osuus on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 13 prosentista viidennekseen. Keskimäärin naiset asuvat yksin useammin kuin miehet, mutta naisten ja miesten yksin asuminen vaihtelee iän mukaan. Esimerkiksi noin 40-vuotiaat naiset asuvat yksin selvästi harvemmin kuin samanikäiset miehet. Ikävuoden 55 jälkeen naisten osuus yksin asuvista kasvaa miehiä suuremmaksi.
Yksin asumisen merkitys korostuu, jos asumista tarkastellaan sen mukaan, kuinka monta ihmistä asuu samassa osoitteessa eli muodostaa niin sanotun asuntokunnan. Vuosina 1990–2010 yhden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut 32 prosentista aina 41 prosenttiin asti.
Lapsiperheiden määrä vähenee tasaisesti
Perhetyypeistä yleisin on 35 prosentin osuudellaan aviopari, jonka luona ei asu lapsia. Vielä vuonna 2004 yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka kanssa asui jonkin ikäisiä lapsia.
Rekisteröityjä miespareja oli vuonna 2010 yhteensä noin 700 ja naispareja 900.
Lapsiperheitä on kaikista perheistä 40 prosenttia. Niiden määrä on vähentynyt vuosittain. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla lapsiperheiden osuus oli lähes 60 prosenttia.
Lapsiperheiden määrä vähenee, koska esikoista odottavien ikäluokat ovat pienempiä kuin kuopuksensa täysi-ikäisyyttä juhlivat ikäluokat. Yhä useammat naiset jäävät myös lapsettomiksi tahtoen tai tahtomattaan. Lapsettomien osuus on ollut hitaassa, mutta pysyvässä kasvussa Väestörakenne-tilaston mukaan. Vuoden 2010 tiedot kertovat, että esimerkiksi 35–39 vuotiaista naisista 76 prosenttia on synnyttänyt. Samanikäisistä miehistä isiksi on tullut 64 prosenttia.
Lapsiperheiden määrä on vähentynyt, mutta perheiden keskimääräinen lapsiluku on kuitenkin pysynyt tasaisena 1990-luvulta lähtien. Viimeiset kymmenen vuotta perheissä on ollut keskimäärin 1,83 lasta.
Yleisin lapsiperhetyyppi edelleen avioparin muodostama
Perherakenteiden muutoksista huolimatta yleisin lapsiperhe on edelleen avioparin muodostama. Avioparien perheitä on 61 prosenttia lapsiperheistä ja avoparien perheitä 18 prosenttia. Osuuksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana.
Yhden vanhemman perheitä on viidennes lapsiperheistä. Kaikista lapsiperheista on 17,5 prosenttia äitien ja lasten muodostamia ja 2,7 prosenttia koostuu isistä ja lapsista. Yhden vanhemman perheiden osuus ei ole kasvanut viiteen vuoteen, eivätkä myöskään äitien ja isien osuudet ole käytännössä muuttuneet.
Uusperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli vuonna 2010 yhdeksän prosenttia. Osuus on hiljalleen noussut vuodesta 1990, jolloin se oli seitsemän prosenttia. Nyt uusperheiden määrän kasvu on kuitenkin pysähtynyt.
Puolet uusperheen vanhemmista on naimissa keskenään ja puolet avoliitossa. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi.
Lasten vuoroasuminen ei näy perhetilastoissa. Osa eronneiden vanhempien lapsista asuu vuorotellen sekä äidin että isän luona. Esimerkiksi vuonna 2010 vuoroasumissopimuksia tehtiin sosiaalitoimessa noin 1900 lapselle (Lapsen elatus ja huolto 2010, THL). Lapsella ei kuitenkaan virallisesti voi olla kahta vakinaista asuinpaikkaa, eikä häntä siksi myöskään tilastoida kahteen perheeseen.
Yhden vanhemman perheitä viidennes lapsiperheistä
Perhetilastoja voi tarkastella perheyksiköiden ohella myös lasten näkökulmasta. Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista 83 prosenttia asuu kahden aikuisen perheissä – joko avio- tai avoparien tai rekisteröityneessä parisuhteessa olevien parien muodostamissa.
Yhden vanhemman kanssa elävien lasten osuus nousee iän myötä. Äidin kanssa asuu 17-vuotiaista 20 prosenttia ja isän kanssa 4 prosenttia.
Lapsista ainoastaan seitsemän prosenttia on saanut uusperheessä uuden sosiaalisen vanhemman, useimmiten isän. Kaikkiaan kymmenen prosenttia lapsista asuu uusperheissä. Osa heistä on syntynyt uusperheen yhteiseksi lapseksi.
Suurin osa vauvoista syntyy parisuhteisiin. Vain kahdeksan prosenttia alle vuoden ikäisistä vauvoista asuu yksinhuoltajaäidin kanssa. Luku on pysynyt ennallaan viimeiset kymmenen vuotta.
Rekisteröidyissä parisuhteissa elävien aikuisten perheissä asuu yhä enemmän lapsia, mutta heitä on silti vielä vähän. Vuosina 2005–2010 luku on kasvanut 130 lapsesta 400:aan.
Miehillä naisia useammin ulkomaalaistaustainen puoliso
Miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen avio- tai avopuoliso kuin naisilla. Suomessa syntyneillä miehillä on 32 700 ulkomailla syntynyttä avio- tai avopuolisoa. Suomessa syntyneillä naisilla on puolestaan 28 400 ulkomailla syntynyttä puolisoa
Eniten miehillä on entisen Neuvostoliiton, Venäjän ja Viron alueella syntyneitä avio- tai avovaimoja. Naisilla taas on eniten Ruotsissa syntyneitä puolisoita.
Vain 4,4 prosentissa perheistä on vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi ulkomaiden kansalainen. Muutos parinkymmenen vuoden takaiseen aikaan on kuitenkin merkittävä. Vuonna 1990 tällaisia perheitä oli ainoastaan 12 500 kun nyt niitä on 64 800.
Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 25 800. Suurin ryhmä ovat Venäjän kansalaisten perheet.
Perheet 2010, Tilastokeskus [PDF 665,6 kt]
Teija Hautanen
8.12.2011, päivitetty 12.12.2011
