Ajankohtaista
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vanhempainvapaatyöryhmä on kartoittanut perhevapaajärjestelmän toimivuutta, uudistustarpeita ja kehittämisvaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Työryhmä luovutti muistionsa 10.3.2011.
Vanhempainvapaatyöryhmän muistio
Perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi on ehdotettu niin sanottua 6+6+6 -mallia. Siinä vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen jaksoon, joista yksi on tarkoitettu äidille, yksi isälle ja yhden vanhemmat jakaisivat keskenään. Mallia kannattavat esimerkiksi tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja monet järjestöt.
6+6+6 -malli
Lakimuutos: Isäkuukausi kuusiviikkoiseksi
Isäkuukauteen sisältyvien isyysrahapäivien määrä on pidentynyt 24 arkipäivään, ja isäkuukauden enimmäispituudeksi on 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. Laki tuli voimaan 1.1.2010. Miesten perhevapaiden käyttö on yleistynyt: vuonna 1990 kolmannes isistä, joiden kotona asuu alaikäisiä lapsia oli pitänyt perhevapaita. Vuonna 2008 vastaava osuus oli 70 %. Isien perhevapaat ovat kuitenkin yhä lyhyitä.
Perhe-etuudet Kelan sivuilla
Perhevapaiden kokonaisuus työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla
KELA (2010): Isien osuus perhevapaista kasvaa hitaasti mutta varmasti [PDF]
Perhevapaisiin liittyviä tutkimuksia
Varjonen, Sampo (2011)
Äidin hoiva, jaettu vanhemmuus ja vapaus valita. Perhevapaiden uudistamisen argumentointi 1970-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Kela.
Tutkimuksessa tarkastellaan perhevapaista Suomessa käytyä poliittista keskustelua. Siinä syvennytään 1970-luvun uudistusaaltoon, jolloin isät otettiin mukaan järjestelmään, sekä 2000-lukuun, jolloin isiä on kannustettu vapaiden käyttöön. 1970-luvulla isien hoivaajaroolin kasvattaminen oli osa vasemmiston politiikkaa. Keskusta-oikeisto piti sitä vastoin äitiä luonnostaan parempana hoitajana lapselle ja vaati pitkän äitiysloman jatkeeksi kotihoidon tukea, jota vasemmisto puolestaan vastusti. 2000-luvun pääteemoja ovat olleet vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen sekä isien kannustaminen vapaiden käyttöön. Isien kannustamiseksi on esitetty erilaisia malleja isäkiintiöistä: perusteina ovat olleet muun muassa isä–lapsi-suhde, tasa-arvo sekä Pohjoismaiden positiiviset kokemukset kiintiöistä.
Bogdanoff, Pia & Hämäläinen Ulla (2011)
Bodyt, potkarit ja perhevapaat. Äitiyspakkauskyselyn tuloksia. Helsinki: Kela.
Äitiyspakkauskyselyn yhteydessä kysyttiin myös vanhempainvapaiden jakamiseen ja kotihoidon tuen käyttöön sekä äitien työmarkkina-asemaan liittyviä kysymyksiä. Tulokset perustuvat noin 1400 äidin vastauksiin. He saivat äitiysavustuksen vuonna 2009 tai 2010. Merkittävällä osalla äideistä työmarkkina-asema on vielä epävakaa. Ensisynnyttäjistä 40 prosentilta puuttui voimassa oleva työsuhde, johon palata perhevapaan jälkeen. Äidin työsuhteen voimassaolo vaikuttaa molempien vanhempien mahdollisuuksiin tehdä valintoja perhevapaiden suhteen.
Haataja, Anita (2010)
Vanhempainrahaa saaneet äidit. Taustatietoa vuonna 2006 äitiys- ja vanhempainrahaa saaneiden äitien demografisista ja toimeentuloon liittyvistä tekijöistä Kela-Stakes-tutkimusaineistossa
Haataja, Anita (2009):
Fathers' use of paternity and parental leave in the Nordic countries
Salmi, Minna & Lammi-Taskula, Johanna & Närvi, Johanna (2009):
Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo Työ- ja elinkeinoministeriö
Tutkimus kohdistuu viiteen aihepiiriin: 1) miten naisten perhevapaiden kesto on kehittynyt ja miten perhevapaiden pito heijastuu heidän työuraansa 2) miten miesten perhevapaiden käyttö on edennyt ja/tai mitä esteitä sille on sekä miten isien bonusvapaa on omaksuttu ja miten siihen suhtaudutaan 3) missä laajuudessa työorganisaatioilla on kokemuksia perhevapaista sekä minkälaisia ongelmia ja seurauksia niihin liittyy 4) minkälaisia tukikäytäntöjä organisaatioissa on perhevapaalle lähtijälle ja siltä palaajalle sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen laajemmin 5) miksi osa-aikaiset perhevapaat eivät ole saavuttaneet suosiota, miten yhtäältä työntekijät ja toisaalta työorganisaatiot suhtautuvat osa-aikavapaisiin ja osa-aikatyöhön. Aineistoina ovat postikysely vuonna 2004 lapsen saaneille äideille ja isille, verkkokysely yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen henkilöstöasioista vastaaville ja luottamushenkilöille sekä organisaatiokyselyyn vastanneiden henkilöstöjohtajien haastattelut. Tuloksia verrataan Stakesin aiemman perhevapaatutkimuksen (2001–2003) tuloksiin.
Lammi-Taskula, Johanna (2007):
Parental leave for fathers? Gendered conceptions and practices in families with young children in Finland [Vanhempainvapaata isille? Sukupuolistuneet käsitykset ja käytännöt pikkulapsiperheissä Suomessa.] Stakes
Tutkimuksen aiheena on Suomessa lakisääteiseen vanhempainvapaaseen liittyvien oikeuksien toteutuminen sukupuolen mukaan. Suomessa naisten osuus työmarkkinoilla on suuri, ja valtaosa heistä on kokopäivätyössä sekä korkeasti koulutettuja. Palkkatyön ja perhe-elämän yhteensovittamista on tuettu 1960-luvulta asti hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmiä kehittämällä. Ensimmäisen kerran isille annettiin oikeuksia perhevapaaseen 1970-luvulla, ja viime vuosikymmenellä isät ovat olleet vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisen keskiössä. Vanhempainvapaata ovat kuitenkin käyttäneet pääasiassa naiset. Lastenhoito ja kotityöt jakautuvat edelleen epätasa-arvoisesti perheissä eikä naisten asema työmarkkinoilla ole tasa-arvoinen miehiin verrattuna.
Lue lisää >>
Anttonen, Anneli & Sointu, Liina (2006):
Hoivapolitiika muutoksessa. Julkinen vastuu pienten lasten ja ikääntyneiden hoivasta 12:ssa Euroopan maassa
Pohjoismaisia kokemuksia vanhempainvapaasta ja sen vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon.
Julkaisu [PDF] ruotsiksi (55 s.) tai englanniksi (54 s.)
Lammi-Taskula, Johanna:
Isät vapaalla. Ketkä pitävät isyys- ja vanhempainvapaata ja miksi? Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003):3, s. 293-298
Maliranta, Mika & Napari, Sami (Tieto & Trendit 6/2007):
Perhevapaista eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille
