|
|
Web sisällön esitys Tytöille ja pojille toivotaan uusia koulutus- ja uravalintojaAinevalinnat ja opiskelualat ovat Suomessa edelleen sukupuolisidonnaisia. Korkeakouluopinnoissa sukupuolen mukainen jako eli segregaatio on kansainvälisestikin poikkeuksellisen jyrkkä, todetaan segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa. Se sisältää toimenpide-ehdotuksia, joilla segregaatiota voidaan vähentää koulutuksessa ja opetuksessa. Opetusministeriön asettaman työryhmän mukaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen ohjaus ja opetus on vakiinnutettava kaikilla koulutusasteilla, aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Tavoite on, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Joulukuussa 2010 julkaistun segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa muistutetaan, että sukupuolten välisiin oppimiseroihin pitää kiinnittää huomiota. Työryhmää huolettaa myös, että valinnaisuuden lisääntyessä opetussuunnitelmissa sukupuolittuneet valinnat saattavat lisääntyä. Käsityön opetukseen halutaan suuria muutoksia: se pitäisi järjestää kaikille oppilaille samansisältöisenä ja yhtenäisenä. Muutosta kaavaillaan myös oppiaineen nimeen, jotta se tukisi enemmän ”teknologiaa ja taiteellisia arvoja.” Opinto-ohjaajat voivat työssään vaikuttaa paljon oppilaiden suuntautumiseen. Heidän tulisi tukea tyttöjä ja poikia niin, etteivät perinteiset sukupuolikäsitykset rajoita valintoja. Eri oppiaineisiin kaivataan lisää sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä aiheita. Kriittinen mediakasvatus nähdään yhtenä tehokkaana keinona vastustaa stereotyyppisiä sukupuolen kuvauksia. Työryhmä kannattaa myös tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuuden aseman vankistamista opettajankoulutuksessa. Jo opettajankoulutukseen pyrkiviltä tulisi selvittää sukupuoleen liittyviä asenteita.
Segregaatiotyöryhmä on raportissaan hyödyntänyt monipuolisesti suomalaista tutkimustietoa sukupuolen ja koulutuksen suhteista. Koulutuksen tasa-arvoasiat on nähty tärkeiksi myös Euroopan unionissa. Eri maiden koulutusjärjestelmien on arvioitu olevan epätasa-arvoisia ainevalintojen, suoritusten ja koulukulttuurien tasoilla. Kansainvälisten vertailujen mukaan tytöt kaikkialla Euroopassa lukevat paremmin kuin pojat, mutta koulukohtaiset erot ovat suuria. Suomalaiset pojat pärjäävät kuitenkin lukutaitovertailussa useampien muiden maiden poikia paremmin. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on myös huomattu, että niin oppimateriaalit kuin kokeet ja koetekstitkin ovat enemmän pojille suunnattuja. Poikien suorituksia arvioidaan ylöspäin ja tyttöjen suorituksia alaspäin. Tämän vuoksi osassa maita on otettu käyttöön nimettömät testit. Harvoissa maissa on enää vain yhden sukupuolen kouluja. Kiinnostus erillisopetuksen kehittämiseen on silti kasvanut, ja sen on arveltu lisäävän tyttöjen saamaa tilaa ja poikien mahdollisuuksia ahkerampaan opiskeluun. Tanskassa ja Skotlannissa erillisopetusta käytetään suoriutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvien ongelmien hoitamiseen. Suomalainen työryhmä ei erillisopetuksesta innostu. Se katsoo, että tutkimustulokset eivät ole vahvistaneet erillisopetuksen etuja. Ongelmana on myös se, että erillisopetus olettaa tytöt ja pojat oppijoina toisistaan eroaviksi ryhmiksi.  |
