Opettajille lisää tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta

Koulujen pitäisi kyetä kyseenalaistamaan totutut sukupuoliroolit ja niihin perustuvat valinnat. Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen opettajankoulutukseen on haasteellista. Se vaatii perustakseen tutkimusta, jossa sukupuoli ja siihen liittyvät erot on otettu huomioon. Uudessa kirjassa liki 50 alan asiantuntijaa kertoo havaintojaan siitä, miten sukupuolinäkökulma toteutuu opettajankoulutuksessa sekä opettajuuteen ja kouluun liittyvässä tutkimuksessa. 

Koulutuksen tasa-arvovaateilla on pitkä historia ja opettajankoulutuksen piirissä on tehty tasa-arvotyötä vuosikymmeniä. Vuonna 1983 Suomen peruskoululainsäädäntöön sisällytettiin velvoite tukea sukupuolten tasa-arvoa.  Tasa-arvotyötä koulutuksen kentällä on tehty pääosin julkisrahoitteisin projektein.

–  Huolimatta pitkään jatkuneesta toiminnasta kertynyt tieto ja osaaminen eivät ole siirtyneet opettajankoulutusta koskeviin koulutuspoliittisiin päätöksiin, strategioihin saati opettajankoulutuksen käytäntöihin, toteaa tutkija Kristiina Brunila kirjassa "Sukupuolinäkökulmia tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen".

–  Projekteissa kertynyt tieto ja osaaminen eivät siirry itsestään eteenpäin. Niitä pitäisi aktiivisesti koota ja saattaa opettajien käyttöön.

Kirjaan on koottu esimerkkejä siitä, miten tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta on pyritty lisäämään opettajankoulutukseen. Siinä myös pohditaan, mitä koulutuksen tasa-arvo voi olla ja mitä sukupuolisensitiivisyys koulun arjessa merkitsee.

Yksinkertaistetuista yleistyksistä varoitetaan. Professori Elina Lahelman mukaan sukupuoli on noussut näkyvimmäksi oppilaita luokittelevaksi kategoriaksi. Poikien tyttöjä keskimäärin huonompi koulumenestys määrittyy koulutuspoliittiseksi ongelmaksi ja tasa-arvokysymykseksi. Alueelliset erot tai oppilaiden sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta johtuvat erot ovat jääneet poika-tyttö -keskustelun varjoon. Arviointiraporteissa ei yleensä huomioida eroja tyttöjen kesken ja poikien kesken.

– Huoli poikien koulumenestyksestä oli voimakasta Suomessa erinomaisten PISA-tulosten jälkeen, vaikka suomalaisten poikien menestys oli parempaa kuin kaikkien oppilaiden keskimäärin eri tutkimusmaissa, parempaa kuin poikien missään muussa maassa ja parempaa kuin tyttöjen useissa maissa. Poikien hyvät tulokset kuitenkin jäivät sen varjoon, että suomalaiset tytöt olivat keskimäärin vielä parempia ja sukupuoliero Suomessa oli suurempi kuin muissa maissa. Tyttöjen ja poikien koulumenestyksen erojen on myös havaittu olevan suuria pohjoisen ”heikoissa kouluissa”, mutta pieniä pääkaupunkiseudun ”hyvissä kouluissa”.

Teokseen sisältyy myös kartoitus sukupuolen asemasta opettajankoulutukseen ja opettajuuteen liittyvässä tutkimuksessa. Se osoittaa, että sukupuoliteema on tutkimusalalla vielä marginaalisessa asemassa.

Kirja on opetusministeriön rahoittaman Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa -hankkeen (TASUKO)  julkaisu.  Vuosina 2008-2011 toimineen valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on ollut tasa-arvotietoisen opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen.


Sisällysluettelo

1. Sukupuolitietoisuuden lisääminen opettajankoulutuksessa ja oppilaitoksissa opetushallinnon ja projektien tavoite
2. Sukupuoliosaaminen osaksi opettajankoulutusta? Tiedon ja koulutuksen puutteita, vastarintaa ja muutoksen halua
3. Pedagogisia ratkaisuja opettajankoulutuksen muutoksessa sukupuolitietoiseksi
4. Sukupuolen haasteet peruskoulussa sekä luokan- ja aineenopettajien työssä
5. Varhaiskasvatus ja sukupuolittunut lapsuus
6. Tytöille tyttömäistä ja pojille poikamaista – yksilöllisten valintojen viidakossa?
7. Oppilaanohjaus sukupuolijaottelujen haastajana
8. Eroja ja siirtymiä jäljittämässä – tutkimuksia peruskoulun jälkeisistä koulutuksista
9. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus – uusi haaste opettajille ja opettajankoulutukselle
10. Ohjaus ja verkostot sukupuolen tutkimuksen tukena
11. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla kohti oikeudenmukaisia käytäntöjä yliopistojen ja oppilaitosten
työ- ja opiskeluyhteisöissä
12. Sukupuoli opettajankoulutukseen liittyvässä tutkimuksessa
 

Teija Hautanen
9.3.2011