|
|
Web sisällön esitys Sukupuolinäkökulmia suomalaiseen valtaanSukupuolen näkyväksi tekeminen on keskeistä sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden ja –käytäntöjen purkamisessa. Suomen Akatemian laaja, vuosina 2007-2010 toteutettu Valta Suomessa -ohjelma on rahoittanut runsasta pariakymmentä hanketta. Niistä viisi on keskittynyt vallan ja sukupuolen tarkasteluun. Osa lähestyy aihetta historiallisesta näkökulmasta, osa tarkastelee nykypäivän politiikan ja työelämän valtasuhteita. Institutionaalisen vallan lisäksi hankekokonaisuudessa on tutkittu epävirallisia ja näkymättömiä vallan käytön tilanteita ja arkipäivän valtaa. Sukupuolten välisen vallanjaon ohella on kiinnitetty huomiota naisten keskinäisiin ja miesten keskinäisiin valtasuheisiin ja varottu vahvistamasta oletusta naisista ja miehistä yhtenäisinä ryhminä. Tutkimuksissa painotetaan myös sukupuolen ja muiden erojen risteämistä. Naisten hidas matka miesten ammattialoille ”Voimakentillä – Naiset tiedon ja vallan ammatillisissa verkostoissa 1900-luvun Suomessa” –hankkeessa kuvataan naisten kivistä tietä miesten ammatillisille kentille ja niiden valtakeskittymiin. Yksi keino päästä miehiselle alalle oli erikoistuminen ammattikunnan sisällä tehtäviin, joita alalla toimivat miehet eivät pitäneet erityisen kiinnostavana tai tavoiteltavina tai joita pidettiin naisille luontaisena. Tällaisia tehtäviä olivat synnytyslääkärin työ lääkärien ammattikunnassa, sosiaalisia aiheita käsittelevien juttujen kirjoittaminen toimitustyössä tai lapsi- ja naistyö kirkon piirissä. Naisille sopivan lokeron löytyminen avasi portteja, mutta saattoi samalla olla loukku, joka eristi ja marginalisoi naisia ammattikunnan sisällä. Miesten sijaistaminen poikkeustilanteissa tarjosi toisen väylän miehisille aloille. Voimakentillä -hankkeen tulokset kyseenalaistavat väitteen, jonka mukaan ammattikunnan naisistuminen johtaa aina ammatin arvostuksen ja palkkatason laskuun. Esimerkiksi hammaslääkärien ja oppikoulun opettajien ammattikunnat naisistuivat varhain ilman, että arvostus ja palkkaus romahtivat. Toimittajan ammatin 1960-luvulla alkanut naisistuminen ei estänyt toimittajien ansiotason ja arvostuksen nousua 1970-luvulla. Naisten eteneminen miesten ammatillisille kentille ei kuitenkaan ole taannut niiden valtakeskittymiin pääsyä. Työelämän kankeat sukupuolirakenteet Ammattialalla toimivien naisten osuuden kasvu ei automaattisesti ole lisännyt pyrkimyksiä tasa-arvon edistämiseen. Ammatillisia valtarakenteita on ylläpitänyt ja muutosta hidastanut suomalaiselle kulttuurille leimallinen "sukupuolisopu", vakiintunut tapa häivyttää sukupuoli ammatissa toimimisessa. Se on tuottanut työkulttuuria, jossa ei huomata, voida tai koeta tarvetta vallitsevien sukupuolirakenteiden ja –käytäntöjen kyseenalaistamiseen. ”Valta sukupuolistuneissa organisaatioissa” –osahanke tarkastelee sukupuolten tasa-arvon toteutumista tämän päivän työpaikoilla ja erityisesti työorganisaatioissa, jotka ovat muutosten alla. Muutostilanteet tekevät näkyväksi valta-asetelmia ja usein myös muuttavat niitä joko pysyvästi tai hetkellisesti. Työn rakenteissa tapahtuneista isoistakin muutoksista huolimatta asemat, segregaatio ja työkulttuurit ovat säilyneet sukupuolistuneina. Naiset vahvoilla politiikan kuihtuvissa instituutioissa? Oikeuden ja politiikan instituutiot ja prosessit niin kansallisella kuin EU-tasollakin ovat tarkastelun kohteena ”Suomalaisen sukupuolivallan järjestykset” –hankkeessa. Naisten edustus suomalaisen politiikan näkyvimmillä paikoilla on vahva. Näkyvyydeltään vähäisemmissä politiikan instituutioissa perinteiset sukupuolihierarkiat ovat kuitenkin pysyneet muuttumattomina tai jopa vahvistuneet. Eduskunnan valiokuntalaitos asiantuntijoineen on näistä yksi esimerkki. Poliittisia päätöksiä valmistelevien elinten, kuten komiteoiden, selvityshenkilöiden ja EU-asioiden jaostojen kohdalla kehitys on ollut paikoin negatiivista. Osittain kehitys liittyy niihin institutionaalisiin muutoksiin, joita EU-jäsenyys on tuonut mukanaan. Hankkeen tutkijat kiinnittävät huomiota paradoksiin: naisten valta voi lisääntyä asioissa, joiden merkitys on kuihtumassa, ja uudet vallankäytön muodot voivat jäädä tietoisen tasa-arvopolitiikan ulottumattomiin.
Sari Pikkala  |
Web sisällön esitys Tutkimusohjelman loppuseminaarin tuloskooste
Nousiainen, Kevät (Turun yliopisto): Stark, Laura (Jyväskylän yliopisto): Vahtola, Jouko (Oulun yliopisto): Vainio-Korhonen, Kirsi (Turun yliopisto): |
