Suomalainen prostituutiolainsäädäntö: jotain omaa, jotain lainattua
Ruotsi oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka kielsi seksin oston vuonna 1999 voimaan astuneella lailla. Suomessa ihmiskauppaa, paritusta ja prostituutiota koskevan lainsäädännön uudistaminen aloitettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Meillä lain uudistustarpeen taustalla olivat yhtäältä Suomen kansainväliset sitoumukset ihmiskaupasta torjumisesta ja toisaalta näkyvän, etupäässä ulkomailta tulleiden naisten harjoittaman prostituution lisääntyminen 1990-luvulla.
Lainsäädännön muutosta valmistellut ihmiskauppatyöryhmä jätti mietintönsä oikeusministeriölle vuonna 2003. Työryhmä esitti, että lainsäädäntöä tiukennettaisiin ja täydennettäisiin paritus- ja ihmiskaupparikosten osalta. Lisäksi työryhmä ehdotti, että seksuaalipalvelujen ostaminen säädettäisiin yleisesti rangaistavaksi.
Runsaat 70 viranomais- ja asiantuntijatahoa antoi mietinnöstä lausuntonsa. Eniten lausunnoissa kommentoitiin ehdotusta seksin oston kieltämisestä. Ehdotus jakoi lausunnonantajien mielipiteet – osa kannatti ja osa vastusti.
Argumentteja ostokiellon puolesta ja sitä vastaan
Ehdotuksen kannattajat perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että seksin ostamisen kriminalisointi vähentäisi ihmiskauppaa ja paritusta. Kiellon oletettiin vaikuttavan prostituutiota koskeviin asenteisiin ja vähentävän sitä kautta maksullisen seksin kysyntää. Seksin oston kieltämisen katsottiin myös edistävän naisten ja miesten tasa-arvoa yleisemmällä tasolla. Seksin ostamisen täyskieltoa kannattivat esimerkiksi tasa-arvoviranomaiset ja naisjärjestöt.
Ehdotuksen vastustajat taas vetosivat muun muassa siihen, että seksin ostamisesta olisi hankalaa saada näyttöä ja rikoksen selvittäminen olisi vaikeaa. Seksiä myyvien näkökulmasta lakiesitystä arvioineet tahot kritisoivat lakiesityksen taustalla olevan uhrinäkökulman yksioikoisuutta. Seksin oston kieltämisen epäiltiin myös heikentävän ja vaikeuttavan prostituoitujen asemaa. Osa oston kriminalisointia vastustaneista lausunnonantajista katsoi, että jos kriminalisointiin kuitenkin päädytään, tulisi se rajoittaa tilanteisiin, joissa seksin myyjä on ihmiskaupan tai parituksen uhri.
Seksin oston yleinen, Ruotsin mallin mukainen kriminalisointi ei Suomessa toteutunut. Sen sijaan seksin ostaminen parituksen ja ihmiskaupan uhreilta säädettiin rangaistavaksi. Rikoslain muutos astui voimaan vuonna 2006.
Sääntelyä myös järjestyslaissa ja ulkomaalaislaissa
Järjestyslakiin kirjattu kielto prostituution harjoittamisesta julkisilla paikoilla tuli voimaan jo aiemmin, vuonna 2003. Se kieltää seksin ostamisen ja maksullisen seksin tarjoamisen ravintoloissa, kaduilla ja muilla julkisilla paikoilla. Järjestyslain muutoksen myötä prostituutio on pitkälti hävinnyt katukuvasta.
Rikoslaissa myös seksin osto alle 18-vuotiaalta henkilöltä on säädetty rangaistavaksi. Kielto koskee seksin ostamista alaikäiseltä, riippumatta siitä, missä maassa osto tapahtuu.
Prostituutiota koskevaa sääntelyä on myös ulkomaalaislaissa. Vuonna 1999 tehdyn lakimuutoksen nojalla Suomesta voidaan käännyttää ulkomaan kansalainen, jota perustellusti epäillään seksuaalipalvelujen myynnistä.
Seksin osto kielletty Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa
Norjassa seksin oston kieltävä laki astui voimaan vuoden 2009 alussa. Norjan lain mukaan myös seksin osto ulkomailla on rangaistavaa. Tässä suhteessa norjalainen käytäntö on ruotsalaista tiukempi. Myös Islannissa yleinen seksin oston kieltävä laki säädettiin vuonna 2009.
Tanska on ainoa Pohjoismaa, jossa seksin ostamista ei ole kriminalisoitu. Poikkeus on alaikäiseltä ostetut seksuaalipalvelut, jotka ovat Tanskan lainsäädännön mukaan rangaistavia.
Yhteistä kaikille Pohjoismaille on, että seksin myyminen ei ole rangaistavaa. Viimeisenä prostituution harjoittamisen kiellon purki Islanti vuonna 2007.
Kaikissa viidessä maassa on voimassa parituskielto, mutta se, miten prostituutio määritellään ja mikä lasketaan paritukseksi, vaihtelee. Myös seksuaalisiin tarkoituksiin suuntautunut ihmiskauppa on kriminalisoitu kaikissa Pohjoismaissa.
Seksin oston täyskielto naisjärjestöjen tavoitelistalla
Keskustelu prostituutiota koskevan lainsäädännön muutostarpeista on Suomessa edelleen vilkasta. Monet tahot, esimerkiksi Naisjärjestöjen keskusliitto, NYTKIS ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, ajavat ajankohtaisissa hallitusohjelmatavoitteissaan seksin oston yleistä kriminalisointia nykyisen osittaisen kiellon sijaan.
Sari Pikkala
4.5.2011