Maahanmuuttajien ja ”suomalaisten” väkivallan vastakkainasettelu ongelmallista 

Maahanmuutosta käydään tällä hetkellä vilkasta yhteiskunnallista keskustelua, jossa myös sukupuoleen liittyvät teemat ovat näkyvästi esillä. Yksi julkisuutta paljon saanut kysymys on maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta. Erityisesti kunniaan liittyvä väkivalta puhuttaa. Järjestökentältä on esitetty, että Suomessakin tehdään niin sanottuja kunniamurhia, mutta niitä ei vain tunnisteta. Toisaalta poliisin näkemysten mukaan varsinaisia kunniamurhia ei ole tapahtunut Suomessa. Millainen ongelma maahanmuuttajataustaisten miesten tekemä väkivalta perhepiirissään on ja miten sitä tulisi käsitellä? Tutkija Suvi Keskinen Turun yliopistosta on perehtynyt aiheeseen tutkimushankkeissaan. 

- Kyseessä on tämän päivän ja tämän yhteiskunnan kysymys. Kyllä viranomaisten ja auttajatahojen on syytä herätä maahanmuuttajataustaisten parissa tapahtuvaan väkivaltaan, mutta ei sitä pidä myöskään paisutella, Keskinen pohtii. 

Hän on kerännyt tutkimusaineistoa haastattelemalla väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajanaisia, poliiseja, sosiaalityöntekijöitä ja turvakotien henkilökuntaa. Lisäksi Keskinen on sekä Suomessa että Tanskassa seurannut mediakeskusteluja ja analysoinut aihetta käsitteleviä toimenpideohjelmia ja poliittisten puolueiden julkilausumia. 

Keskinen korostaa, että maahanmuuttajataustaisten tekemä väkivalta ei ole yhtenäinen ilmiö eikä siitä suinkaan kaikki liity kunniakäsityksiin. Esimerkiksi osa väkivallasta sisältää samankaltaisia piirteitä kuin muukin Suomessa tapahtuva parisuhdeväkivalta. Erojakin kuitenkin on: 

- Lähestyisin eroja ennemmin perhesuhteiden merkitysten kuin kunniakysymysten kautta. Tekemissäni haastatteluissa tuli esiin, että monien maahanmuuttajien elämässä perhesuhteilla on voimakas merkitys. Perhesuhteet ovat merkittävässä roolissa myös väkivallan teoissa ja uhrien kokemuksissa, Keskinen toteaa. 

Käytännössä tämä merkitsee tutkijan mukaan muun muassa sitä, että parisuhdeväkivaltaan liittyy joissakin tapauksissa uhkaa ja painostusta myös miehen lähisuvun taholta. Jos nainen haluaa irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, hänen on toisaalta joskus mietittävä, katkeavatko erossa myös arjessa tärkeät perhe- ja sukuyhteydet. Saman ristiriidan kokevat myös nuoret, jos heihin kohdistuu kontrollia tai pakottamista perheen taholta. 

Suvi Keskinen sanoo, että myös nuoriin naisiin perheenjäsenten taholta kohdistuvasta väkivallasta on tarpeen puhua, koska sitä selvästi esiintyy Suomessa. Miten asiaan voitaisiin puuttua ilman, että vahvistetaan eri kansanryhmien välisiä jakoja? 

- Ensinnäkin sitä tulisi käsitellä osana muuta perhesuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Ehdotan myös ajattelemaan kunniaan liittyvää väkivaltaa sukupuolistuneena: sukupuolella on väliä - myös silloin, kun tällainen väkivalta ja uhkailu kohdistuvat miehiin ja poikiin. Toiseksi tärkeää on välttää yksinkertaistuksia ja vastakkainasetteluja. Suomalaisiksi ja maahanmuuttajiksi nimetyt eivät muodosta mitään yhtenäisiä ryhmiä tai yhtenäisiä kulttuureja. Kannatan sitä, että puhuttaisiin mieluummin ”kulttuurisista käsityksistä” kuin yhtenäisestä ”kulttuurista”. Kolmanneksi on tärkeää, että aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa kuunnellaan myös maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja heidän järjestöjään, määrittelee Keskinen. 

Suvi Keskisen tutkijantyössään tekemät päätelmät merkitsevät sitä, että maahanmuuttajista ja väkivallasta puhuttaessa tarvitaan erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamisen taitoja. Niitä tarvitaan paitsi tutkimuksessa myös julkisessa keskustelussa, viranomaistyössä ja ammattiauttajien työkäytännöissä. Keskinen muistuttaa, että maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat juuri heille kohdennettuja palveluita väkivallasta eroon pääsemiseksi.

 - Yleinen väkivaltatyö ei yksistään riitä tavoittamaan avun tarvitsijoita maahanmuuttajien parissa. Tällä hetkellä on kuitenkin se ongelma, että kohdennetut palvelut toimivat pääasiassa määräaikaisen hankerahoituksen turvin. Resurssit olisi turvattava myös pidemmällä tähtäimellä, näkee tutkija. 

Teija Hautanen

13.9.2010

Luettavaa kunniaan liittyvästä väkivallasta

Suvi Keskinen (2009) "Me" ja "muut"? Kunniaan liittyvä väkivalta median kuvauksissa. Artikkeli Mannerheimin lastensuojeluliiton Amoral-hankkeen loppujulkaisussa. [PDF]

Tanja Tauro & Marjo van Dijken (2009)(toim.) Kunnia konfliktina. Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Amoral-hankkeen loppujulkaisu. Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaanpiiri.  [PDF]