Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eli ”vavi” (gender mainstreaming)

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on hallinnon muutosstrategia, jonka tavoitteena on kehittää sellaisia hallinto- ja toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvon edistämistä osana viranomaisten normaalia toimintaa. Valtavirtaistamisen tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, osittain jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää hallintoprosessien ja hallintokulttuurin muutosta sekä uusien yhteistyösuhteiden ja kuulemistahojen mukaan vetämistä.

Valtavirtaistamista kutsutaan myös läpäisyperiaatteeksi, joka kuvastaa valtavirtaistamisen luonnetta kaikki tasot läpäisevänä toimintana. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen perustana käytetään usein Euroopan neuvoston määritelmää, jossa valtavirtaistamisen todetaan olevan poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. Valtavirtaistaminen ei kuitenkaan korvaa vaan täydentää tasa-arvopolitiittisia erityistoimia ja erillisiä tasa-arvo-organisaatioita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiin kohdistuvia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta. Kyse on hyvän hallinnon periaatteesta.

Sukupuolivaikutusten arviointi eli ”suva” (gender impact assessment)

Sukupuolivaikutusten arviointi on valtavirtaistamisen menetelmä. Sukupuolivaikutusten arviointia käytetään silloin, kun tarkastellaan jonkin toimenpiteen vaikutuksia naisten ja miesten asemaan, resursseihin ja intresseihin. Sukupuolivaikutusten arvioinnin voi tehdä etu- tai jälkikäteen. Vain etukäteen tehdyllä arvioinnilla voi olla vaikutuksia suunnitellun toimenpiteen, kuten lain, sisältöön. Sukupuolineutraaleilta vaikuttavat päätökset saattavat vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoin, eriarvoisuutta vahvistaen, vaikka tällaisia vaikutuksia ei olisi suunniteltukaan. Toimenpiteiden tai esitysten sukupuolivaikutukset ovat vain harvoin suoria ja välittömiä, kuten esimerkiksi kiintiösäädöksissä. Sukupuolivaikutukset tulee arvioida etenkin lainsäädännön valmistelussa. Sukupuolivaikutusten arvioinnin perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksia syrjinnän ja ei-haluttujen vaikutusten poistamiseksi ja estämiseksi.

Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot (gender disaggregated statistics)

Tilastoilla on suuri merkitys tasa-arvon edistämisessä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kaikki ihmisiä koskevat tilastot eritellään ja analysoidaan myös sukupuolinäkökulmasta. Etukäteen ei voi tietää, mitkä tilastot osoittautuvat merkityksellisiksi. Sukupuoli on yksi ihmisiä jakava tekijä siinä missä ikä, asuinpaikka tai koulutustasokin, ja siksi se pitäisi ottaa yhtenä näkökulmana huomioon asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolen mukaan eritellyissä tilastoissa on yhtä tärkeätä tuoda esiin ja tarkastella miesten ja naisten välisiä eroavaisuuksia kun yhtäläisyyksiäkin. Sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja voi käyttää sukupuolten aseman tunnistamiseksi ja mahdollisten epäkohtien havaitsemiseksi.

Sukupuolitietoinen budjetointi (gender budgeting)

Sukupuolitietoinen budjetointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista talousarvioprosessissa. Tämä tarkoittaa muun muassa julkisten varojen käytön tarkastelemista siltä kannalta, miten tasapuolisesti ne kohdistuvat eri sukupuolten hyväksi. Sukupuolitietoinen budjetointi on myös talousarvion valmistelua sukupuolinäkökulmasta, eli seurantaa talousarvion vaikutuksista naisiin ja miehiin, koko talousarvion tarkastelua naisten ja miesten kannalta sekä menojen ja tulojen uudelleenarvioimista ja hallinnon tehokkuudenparantamista.

Sukupuolten välinen tasa-arvo (gender equality)

Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että naisilla ja miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Sukupuolten välisiin eroihin vaikuttavat muutkin rakenteelliset eroavaisuudet, kuten etninen alkuperä, yhteiskuntaluokka, ikä, terveys, siviilisääty, seksuaalisuus jne. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ajasta ja paikasta riippuvainen ja sen saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on toimittava sekä arjen ruohonjuuritasolla, hallinnollisissa käytännöissä että poliittisessa päätöksenteossa.

Kaksoisstrategia (dual strategy)

Sukupuolten tasa-arvon edistämisen yhteydessä puhutaan usein kaksoisstrategiasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että tasa-arvoa edistetään sekä erillisen tasa-arvopolitiikan että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen avulla. Tasa-arvopolitiikan säädökset ja toimenpiteet puuttuvat tiettyihin epäkohtiin sekä pyrkivät muuttamaan niitä uusin poliittisin päätöksin ja toimenpitein. Valtavirtaistaminen puolestaan tunkeutuu jo olemassa oleviin säädöksiin ja toimenpiteisiin ja pyrkii valtavirtaistamaan sukupuolten välisen tasa-arvon kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja niiden toiminnoissa.

Sukupuolineutraalius (gender neutrality)

Sukupuolineutraalius on sitä, että sukupuolten välisiä eroja ei tunnisteta, eikä niiden merkityksiä ja vaikutuksia tunneta. Sukupuolineutraalius on sitä, että miesten ja naisten eroja ja yhtäläisyyksiä ei osata huomioida.

Sukupuolisyrjintä (gender discrimination, sex discrimination)

Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on naisten ja miesten asettaminen sukupuolen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Esimerkkejä tästä ovat eri asemaan asettaminen raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta, perheenhuoltovelvollisuudesta tai muusta sukupuoleen liittyvästä syystä. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää voi myös ilmentyä työntekijöiden valinnassa ja palkkauksessa, työn järjestämisessä, irtisanomisissa ja lomautuksissa. Syrjinnäksi luetaan myös sukupuolinen häirintä tai ahdistelu.

Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty tasa-arvolaissa. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan välittömän tai välillisen syrjinnän. Tasa-arvolain noudattamista valvovat Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta.

Välillinen sukupuolisyrjintä (indirect sex discrimination)

Kohtelu, jossa näennäisesti neutraalilla lainsäädännöllä, säännöillä, politiikalla tai käytännöillä on epäedullinen vaikutus toisen sukupuolen edustajiin. Välillinen sukupuolisyrjintä ei useimmiten ole tarkoituksellista.

Sukupuolinen häirintä (sexual harassment)

Sukupuolinen häirintä on fyysistä, sanallista tai kirjallista ei-toivottua ja yksipuolista seksuaalisluonteista lähestymistä. Häirintä voi olla sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista, tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet tai puhelinsoitot, fyysinen koskettelu ja niin edelleen. Työnantajalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jossa epäillään sukupuolista häirintää.

Sukupuolistereotypia (gender stereotype)

Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä odotuksia siitä, minkälaisia miehet ja naiset ”yleensä” ovat, miten naisten ja miesten tulee käyttäytyä ollakseen ”oikeanlaisia” naisia tai miehiä. Sukupuolistereotyyppistä ajattelua kuvastavat väitteet, että miehet ovat loogisempia, naiset tunteellisempia, miehet ovat parempia johtotehtävissä ja naiset ovat luonnostaan helliä ja hoivaavia. Sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia, syvälle kulttuuriin iskostuneita ”itsestäänselvyyksiä”. Stereotypiat voivat myös sisältää negatiivisia ennakkokäsityksiä, joita voi käyttää vallitsevan eriarvoisen tilanteen ylläpitämiseen.

Moninaisuus

Sukupuolen lisäksi ihmisten elämään vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, uskonto, vammaisuus, etninen alkuperä ja seksuaalinen suuntautuneisuus. Myös nämä erot kannattaa ottaa sukupuolen ohella huomioon päätöksiä tehtäessä ja toimia suunniteltaessa.