Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.
Web sisällön esitys

Millaista tasa-arvoa työpaikoille?

Hanna Ylöstalon väitöskirja ”Tasa-arvotyön tasa-arvot” tarkastelee sukupuolten tasa-arvon määrittelyä työpaikkojen tasa-arvon kehittämistyössä. Tutkimus kohdistuu kahden työpaikan tasa-arvosuunnittelussa tasa-arvolle annettuihin merkityksiin. Siinä kysytään, millaista tasa-arvoa työpaikoilla edistetään ja millä tavoin, mitkä erot otetaan tasa-arvon edistämistyöhön mukaan ja mitkä suljetaan sen ulkopuolelle.

Yhtäläisiä oikeuksia, sukupuolieron painottamista vai moninaisuutta?

Ylöstalo avaa ensin feministisissä tasa-arvokeskusteluissa käytettyjä tasa-arvon käsitteitä. Hän esittelee yhtäläisten oikeuksien tasa-arvon, sukupuolieroon perustuvan tasa-arvon ja moninaisen tasa-arvon.

Tasa-arvo yhtäläisinä oikeuksina perustuu ajatukseen, että naiset ja miehet ovat samankaltaisia ja heillä tulee olla samanveroiset oikeudet. Se merkitsee myös sitä, että ihmisten jaotteluun sukupuolen perusteella suhtaudutaan torjuvasti.

Sukupuolieroon perustuva tasa-arvossa huomio on sukupuolistuneissa valtasuhteissa. Sukupuolieroon perustuvan tasa-arvonäkemyksen mukaan sukupuolten erilaisuus tulee ottaa huomioon ja sitä pitää arvostaa.

Moninainen tasa-arvo on käsitteistä uusin. Siinä laajennetaan tasa-arvon käsite pitämään sisällään muitakin eriarvoisuutta selittäviä tekijöitä, kuten etnisyys, ikä ja seksuaalisuus.

Kaupunki ja kemiantehdas – ristiriitaisia tasa-arvonäkemyksiä

Tutkimus perustuu Tasa-arvosta lisäarvoa -hankkeeseen. Ylöstalon tutkimuksen kohteina olivat kemiantehdas ja kaupunkiorganisaatio. Kemiantehdas on työpaikkana miesenemmistöinen. Kaupungilla suurin osa työntekijöistä on naisia.

– Työpaikoilla tasa-arvo määriteltiin monin, keskenään ristiriitaisin tavoin. Osa näistä tavoista pikemminkin pitää yllä sukupuolten eriarvoisuutta kuin purkaa sitä, Ylöstalo kirjoittaa.

Kaupungilla tasa-arvo määriteltiin näkyvimmin yhtäläisten oikeuksien näkökulmasta. Uskottiin, että tasa-arvo saavutetaan sukupuolten samanlaisella kohtelulla. Tähän liitettiin se, ettei sukupuoli voi eikä saa vaikuttaa työasioihin. Samalla sukupuolesta tuli ikään kuin epäolennainen asia. 

Kaupunki työpaikkana oli kuitenkin herkistynyt työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksille ja sukupuolten eriarvoisuuteen niihin liittyen. Rekrytointiin ja uralla etenemiseen liittyvää eriarvoisuutta ei usein havaittu tai siitä puhuminen koettiin hankalammaksi.

Kemiantehtaalla korostettiin yksilön vastuuta ja etenkin naisten vastuuta omasta asemastaan työpaikalla. Sukupuolten tasa-arvon vastustaminen oli avoimempaa ja aktiivisempaa kuin kaupungilla. Kemiantehtaalla  sanouduttiin suoraan irti sukupuolten tasa-arvosta ja haluttiin kehittää ihmisyyteen ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa tasa-arvoa.

Toisaalta tehtaalla oli myös sukupuolieroon perustuvaa tasa-arvopuhetta, jossa käsiteltiin omakohtaisia tasa-arvo-ongelmia. Varsinkin toimihenkilönaisten haastatteluissa esitettiin kritiikkiä miehistä työkulttuuria kohtaan. Myös avointa naisiin kohdistuvaa syrjintää ja vähättelyä tuotiin esiin.

Henkilöstön perheellisyys nähtiin kemiantehtaalla useiden haastateltavien mukaan sekä työtoverien että johdon taholta rasitteena. Tämän koettiin aiheuttavan eriarvoista kohtelua.

Moninainen tasa-arvo sai sekä kaupungin että kemiantehtaan tasa-arvosuunnitelmissa näyttävän roolin. Se ja sukupuolten tasa-arvo olivat molemmissa työpaikoissa kamppailevia ymmärryksiä tasa-arvosta.

–  Moninaisuusnäkökulma tasa-arvoon näyttää mahdollistavan sukupuolen ulossulkemisen tasa-arvokeskustelusta: sukupuolten tasa-arvon sijaan voidaan keskittyä johonkin toiseen, vähemmän kiusalliseen kysymykseen, arvioi tutkija.

Ei yhtä oikeaa tasa-arvoa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei tasa-arvosta ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa. Kaikki tulkinnat sisältävät tärkeitä oivalluksia, mutta myös kehittämistyön vastustamisen mahdollisuuksia. Mikään tulkinta tasa-arvosta ei ole yksinään riittävä.

– Sen sijaan että juututtaisiin vastakkainasetteluihin, tarvitaan tasa-arvojen moniäänisyyden hyväksymistä ja ottamista tasa-arvon kehittämistyön lähtökohdaksi, Hanna Ylöstalo kehottaa.

– Tasa-arvon käsitteestä käydyt keskustelut voivat myös tehdä tilaa sukupuolen ja tasa-arvon uudelleenmäärittelyille ja vaikuttaa siihen, millaista tasa-arvoa yhteiskunnassamme edistetään.
 

Tasa-arvotyön tasa-arvot [PDF]
Painettu versio: verkkokirjakauppa Granum tai Tiedekirjakauppa TAJU, Tampereen yliopisto

Teija Hautanen
11.1.2012