Haku tältä sivulta. Asiantuntija- ja väitöskirjatietokannoissa on oma hakutoiminto.

Tasa-arvon virstanpylväitä

Web sisällön esitys

1800-luku
1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä
1864 Naimattomat naiset täysivaltaisiksi kansalaisiksi 24-vuotiaina
1878 Naisille ja miehille yhtä suuret perintö- ja naimaosat
1897 Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina

1900-luku
1901 Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa
1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa
1907 Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi

1910-luku
1917 Yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1919 Naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta

1920-luku
1926 Nainen ministeriksi Suomen hallitukseen (Miina Sillanpää, II sosiaaliministeri)
1926 Naisille oikeus valtion virkoihin
1927 Ensimmäinen naisprofessori Alma Söderhjelm nimitetään Åbo Akademihin
1929 Uusi avioliittolaki: aviovaimo vapaa miehensä holhouksesta, naisille oikeus omaan omaisuuteen, yhtäläinen vanhemmuus, avioero mahdollistuu

1930-luku
1937 Äitiysavustuslaki

1940-luku
1944 Laki äitiys- ja lastenneuvoloista

1960-luku
1961 E-pilleri hyväksytään
1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen

1970-luku
1970 Laki raskauden keskeyttämisestä tulee voimaan
1970 Työsopimuslaki kieltää syrjinnän
1972 Ehkäisypalvelut turvataan lailla
1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta perustetaan
1975 Isyyslaki, laki lapsen elatuksesta. Avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan
1978 Isyysloma 12 arkipäivää lapsen syntymän yhteydessä, jonka käyttäminen vähensi vastaavasti äidin äitiysvapaata. Vanhempainvapaan jakaminen vanhempien kesken.

1980-luku
1980 Ensimmäinen Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma
1983 Yhteishuoltajuus mahdollistuu
1985 Laki kotihoidontuesta nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan
1986 Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi
1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen
1986 Naiset saavat oikeudet papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988)
1987 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta
1987 Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta

1990-luku
1990 Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1991 Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta
1992 Nainen Suomen Pankin johtajaksi (Sirkka Hämäläinen)
1992 Nainen yliopiston rehtoriksi (Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto)
1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1994 Nainen eduskunnan puhemieheksi (Riitta Uosukainen)
1995 Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin
1995 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu
1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa
1995 Nainen ulkoministeriksi (Tarja Halonen)
1996 Alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1999 Laki lähestymiskiellosta
1999 Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat
1999 Siveellisyysrikossäännökset, kuten homoseksuaalisten tekojen, pornografian ja aviorikosten kiellot, kumotaan

2000-luku
2000 Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen)
2000 Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin
2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta
2003 Isäkuukausi
2003 Nainen puolustusvoimien kapteeniksi (Mervi Pehkonen, Rajavartiolaitos)
2003 Nainen pääministeriksi (Anneli Jäätteenmäki)
2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus
2006 Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi (Pauliine Koskelo)
2007 Maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)

2010-luku
2010 Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi (Irja Askola, Helsingin hiippakunta)
2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta
2011 Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievät pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi
2011 Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi
2011 Nainen valtiovarainministeriksi (Jutta Urpilainen)

Lähteitä:
Tilastokeskus 2010: Naiset ja miehet Suomessa 2009. 4–5.
Juulia Jyränki 2010: Sukupuolten tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö Suomessa. Teoksessa Saresma Tuija, Rossi Leena-Maija & Juvonen Tuula (toim.): Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino. 307–314.
Tasa-arvolaki 20-vuotta. Tasa-arvojulkaisuja 2007:1. Helsinki: Tasa-arvovaltuutettu. 4–5.

Kuva: Suvi Lyytinen

Web sisällön esitys

FRAGEN-tekstitietokanta: aarreaitta feminismin historiasta kiinnostuneille

Eurooppalainen sivusto tuo toisen aallon feminismin keskeisiä tekstejä  saataville. Hankkeeseen ovat osallistuneet kaikki 27 EU-maata sekä Kroatia ja Turkki. Suomesta on valittu kymmenen tekstiä 1960–1980-luvuilta. Kyseessä on monipuolinen valikoima, jossa näkyy suomalaisen feminismin ja naisliikkeen eri puolet. Lue lisää

Web sisällön esitys

Minna Canth – naisasianainen, kirjailija ja kauppias

Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys, kuuluu tunnettu Minna Canth -sitaatti vuodelta 1893. Maaliskuun 19. päivä on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Lue lisää

Web sisällön esitys

Naistenpäivän historia

Saksalainen naisasianainen Clara Zetkin teki aloitteen kansainvälisen naisten päivän viettämisestä vuonna 1910 Kööpenhaminassa järjestetyssä sosialistinaisten kansainvälisessä kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokoukseen osallistuneet suomalaiset sosiaalidemokraatit Ida Aalle-Teljo, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää mainitaan monissa historiikeissa – he olivat kokouksen ainoita naiskansanedustajia. Lue lisää