Olympialaiset – uhka Suomen naisten siveellisyydelle?

Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi ja Helsingin olympialaiset merkitsevät nykyaikaisen ja kansainvälistyvän Suomen alkua. Samaan aikaan nousi kuitenkin huoli suomalaisten naisten säädyllisyyden rapautumisesta ja suhteista ulkomaalaisiin miehiin. Rotukysymystäkin käsiteltiin julkisuudessa, kertoo Maija Urponen tuoreessa tutkimuksessaan.

Urponen tarkastelee olympialaisista ja Armi Kuuselan filippiiniläisestä avioliitosta käytyä julkista keskustelua. Aineistona on lehtikirjoituksia ja naisjärjestöjen kannanottoja 1950-luvulta. Analyysi perustuu myös Armi Kuuselan elokuviin ja hänestä tehtyihin kirjoihin. Tutkijan mukaan suomalaista identiteettiä ja Suomen paikkaa maailmassa määriteltiin naisten seksuaalisuuden kautta.

Aikakauden naisliikkeen siveellisyyspainotusta kuvaa naisjärjestöjen huoli nuorten naisten moraalista. Naisjärjestöissä todella pelättiin, että nuoret naiset menevät miespuolisten kisavieraiden kohtaamisissa liian pitkälle vieraanvaraisuudessaan ja unohtavat, että heidän olisi ”ylläpidettävä maamme kunniaa.”

Suomalaisten naisten suhteet käsitettiin sekä olympialaisten että Armi Kuuselan avioliiton yhteydessä usein joko epäisänmaalliseksi itsekkyydeksi ja maanpetturuudeksi. Ne tulkittiin myös osoitukseksi siitä, ettei nuorista naisista sinisilmäisyyksissään ollut täyttämään täysivaltaisen kansalaisuuden kriteerejä.

Naisten seksuaalisuuden kontrolli yhdistyi rotukysymykseen. Maija Urponen esittää, että niin olympialaisten kuin Armi Kuuselankin merkitys suomalaiselle identiteetille on siinä, että niiden yhteydessä Suomi näyttäytyy paitsi modernina, kansainvälisenä ja länsimaalaisena, myös rodullisesti valkoisena kansakuntana. Olympiavieraista erityisen julkisen huomion kohteena olivat ”etelämaalaiset miehet”. Vaikka Armi Kuuselan avioliitto nähtiinkin tuhkimotarinana, sen huomattiin myös arveluttavasti rikkovan ”roturajan.”

Urponen liittää olympialaiset ja Miss Universumin myös kylmän sodan poliittiseen ilmastoon. Suomi oli erilaisesta historiastaan huolimatta hyvin samankaltaisessa asemassa suhteessa länteen 1950-luvun alussa kuin Yhdysvaltain siirtomaavallan alaisuudesta irtautunut Filippiinit. Kylmän sodan aikana nämä Aasian vastakkaisilla laidoilla sijaitsevat maat näyttäytyivät rajaseutuina demokraattisen lännen ja kommunistisen idän välillä. Tutkijan tulkinnan mukaan molemmissa maissa kylmää sotaa käytiin kansakuntien sisällä osittain naisten seksuaalisuuden nojalla. Suomessa huoletti naisten olympiakäyttäytyminen ja Manilassa suomalaisen Miss Universumin aiheuttama ”villiintyminen.”

Maija Urposen väitöskirja on ladattavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta: ”Ylirajaisia suhteita: Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia” [PDF]

Tutkimuksesta muokattu tietokirja ”Yli kaikkien rajojen? Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä” ilmestyy SKS:n julkaisemana.

Teija Hautanen

19.10.2010